Salon Seudun Sanomat, 13.11.2018:

PUUT OVAT OLENNAINEN OSA METSÄÄ

Johanna Riski kirjoittaa 8.11.2018 SSS mielipiteessään, että Vihreät eivät näe metsää puilta. Meidän maalaisjärjellämme ajatellen puut nimenomaan ovat olennainen osa metsää.
Avohakatuissa metsissä näkymä on surullinen. Puut ovat pinossa metsätien varrella, metsää ei enää ole.

Aloite Salon valtuustossa koski tapaa hoitaa Salon kaupungin omistamia metsiä, ei kaikkia Salon metsiä eikä sitä, ettei metsiä hyödynnettäisi myös taloudellisesti.
Vastaavasti laajempi kansalaisaloitekeskustelu on käynnissä valtion omistamien metsien avohakkuista – ei siitä, ettei hyödynnettäisi tai ettei missään tehtäisi koskaan avohakkuita.

Laajojen tutkimusten (esim. Ilmastopaneeli, Suomen ympäristökeskus) perusteella tiedetään, että nykyisellä tavalla tehtävät hakkuut ovat ilmastolle haitallisia. Vanhojen metsien on todettu olevan paitsi erinomaisia hiilivarastoja, mutta yhä myös hiilinieluja. Niiden avulla voimme hidastaa ilmastonmuutosta. Avohakkuun jälkeen metsä muuttuu 20 vuodeksi hiilinielusta ilmastopäästöjen lähteeksi. IPCC:n raportti totesi, ettei planeettamme kestä tällaista luonnonvarojen käyttöä. Päästövähennyksiä tulee tehdä ripeästi ja kauaskantoisesti. Samalla on luotava uusia hiilinieluja. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Antti Majava: ”Tutkimukset osoittavat Suomen hiilinielujen pienentämisen. Juuri nyt, kun pitäisi tehdä päinvastaista.”

Metsä on paljon muutakin kuin siellä olevat puut ja haluamme säilyttää yhteiset metsämme monimuotoisina. Metsien monimuotoisuuskoostuu siellä elävän lajiston kirjosta sekä erilaisista metsäluontotyypeistä. Ekologisesti kestävän metsätalouden määritelmä on, ettei sen harjoittaminen aiheuta uhanalaisuutta eri lajeille. Tämä ei Suomessa toteudu, sillä sekä uhanalaisten metsälajien että uhanalaisten metsätyyppien määrä on hyvin suuri. Uhanalaisuuden syyt ovat metsänhoidossa sekä hakkuutavoissa, varsinkin avohakkuissa. Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän pj Pertti Salolainen on todennut: ”Avohakkuun jälkeen istutettu puupelto ei ole metsä, eikä siitä koskaan tule metsää. Suomessa on paljon puuta, mutta vain vähän metsää.”

Avohakkuista kärsivät erityisesti metsissä elävät linnut, esim. kuukkeli , töyhtö- ja hömötiaiset, metsot, valkoselkä – ja pohjantikka, mutta myös monet nisäkkäät, kuten liito-orava. Avohakkuiden myötä kymmenien tuhansien lintujen pesintä epäonnistuu. Kaikki Suomessa pesivät lintulajit ovat rauhoitettuja. Laki kieltää lintujen häirinnän ja pesien vahingoittamisen, jostain syystä metsätaloutta tämä kielto ei koske. BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan noin 30 vuodessa on Suomesta on kadonnut 20 miljoonaa lintua, pääosa näistä on metsälintuja.

Nyt tiedetään, että voimaperäinen, avohakkuuseen perustuva metsätalous on päävastuussa metsissä elävien lajien sekä biodiversiteetin kannalta olennaisten luontotyyppien uhanalaisuudesta. (MMT metsäasiantuntija Panu Kunttu) Vasta vuodesta 2014 on metsälakimme mahdollistanut metsien hoidossa jatkuvapeitteisen metsänhoidon, joten on ymmärrettävää, että kaikilla metsänomistajilla ei ole siitä riittävästi tietoa saati rohkeutta menetellä metsäteollisuuden ajamasta standardista poiketen. Tutkimusten mukaan 80% metsänomistajista on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta, mutta vain 33% on saanut siihen liittyvää metsäneuvontaa.
Jatkuvassa kasvatuksessa metsänkäsittely perustuu poimintahakkuisiin ja pienaukkoihin. Metsästä poimintahakataan taloudellisesti arvokkaimmat tukkipuut, pienemmät jätetään kasvamaan, hyödynnetään luontaista taimettumista, eikä tehdä avohakkuita. Järkevällä metsänhoidolla avohakkuut voidaan vähentää kolmannekseen nykyisestä ilman, että varsinainen puuntuotanto vähenee. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on myös kilpailukykyinen vaihtoehto tasarakenteiselle metsänkasvatukselle.
Jatkuvapeitteinen kasvatus helpottaa työtä monimuotoisuuden pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös vesistöt pysyvät puhtaampana ja metsien virkistysarvot paranevat. Monipuoliset metsät kestävät paremmin metsätuhoja ja kykenevät sopeutumaan paremmin ympäristön muutoksiin, kuten ilmaston lämpenemiseen; tämä on oleellista myös puun tuotannon kannalta.

On Salon kaupungin etu, että se saa vakaata tuottoa metsistään mahdollisimman pitkäjänteisesti, ekologisesti kestävällä tavalla.
On ylisukupolvinen etu, että arvojensa mukaan toimiva rohkea ja vastuullinen Salon kaupunki huolehtii metsien monimuotoisuudesta ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin.

Vihreät valtuutetut Jonna Nyyssönen ja Kai Schneider