Salon vihreä valtuustoryhmä esittää tänään valtuustossa alla olevan aloitteen. Aloitteeseen toivotaan mukaan myös muiden ryhmien valtuutettuja.
Aloite kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta
Työttömiltä odotetaan joustavaa keikkatöiden vastaanottamista tai yritystoimintaa, ja osallistumista TE-toimistojen aktivointitoimiin. Lasten vanhemmilla on erityisen vaikeaa osallistua, koska työttömien lasten oikeutta päivähoitoon on Salossa rajattu. Rajaus vaikeuttaa monien perheiden arkea ja työttömän vanhemman työllistymistä, kun keikkatyön vastaanottaminen voi käydä mahdottomaksi ilman kokopäiväistä päivähoitoa. Työllistymisen estämiseen ei luulisi olevan varaa, kun Salon työttömyysaste on lähes 13 prosenttia.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikeuttaa keikkatyön vastaanottamista, jos puolipäiväisessä hoidossa olevan lapsen hoito ei järjesty. Tällä hetkellä kunnan on järjestettävä hoitopaikka kahden viikon kuluessa. Se on aktiivimallin oloissa pitkä odotusaika. Kunnan vaikeus järjestää päivähoitoa ei saa johtaa siihen, että vanhempien työttömyysturva leikkautuu. Työttömänä olevien vanhempien perheissä lapset joutuvat kaksinkertaisesti huonoon asemaan. He ovat vailla täyttä oikeutta varhaiskasvatukseen ja samalla perheen toimeentuloa leikataan.
Päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaa myös erityisen tuen tarpeen perheet eriarvoiseen asemaan. Erityisen tuen tarpeen perheet ovat oikeutettuja täysimääräiseen päivähoitoaikaan. Kuitenkin leimaantumisen pelko ja päiväkodin johtajien harkintavalta perheiden tilanteen suhteen voi estää lapsien pääsyn kokoaikaisen päivähoidon piiriin, vaikka tarve olisi suuri.
Kunnan byrokratia on kasvanut myös vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä.
Lapsen etu vaarantuu myös tilanteissa, joissa lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää vanhemman jäädessä työttömäksi, ja sen vuoksi hoitoaika puolittuu. Lapsi voi joutua jälleen vaihtamaan hoitopaikkaa, kun vanhempi saa jälleen työtä ja lapselle tulee etsiä kokoaikainen päivähoitopaikka. Jatkuvat muutokset rasittavat myös päivähoitoryhmiä.
Oppimista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa Suomi on kärkimaita, mutta tulokset ovat laskusuunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja sosiaalisen taustan vaikutuksen vahvistumisesta oppimistuloksissa. Varhaiskasvatus tukee oppimista ja sillä on tutkimusten mukaan suuri vaikutus syrjäytymisen ehkäisyssä. Grahn-Laasonen pitää ongelmallisena, että juuri ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta eniten, osallistuvat vähiten. Näitä ovat pienituloisten, työttömien ja maahanmuuttajien lapset.
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) ihmettelee, miksi Suomessa niin pieni osa ikäluokasta, noin 70 prosenttia, osallistuu varhaiskasvatukseen. Muissa Pohjoismaissa osallistumisaste on lähellä sataa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.
Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen heikennykset ovat vieneet tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan ja ovat rikkoneet varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt ovat antaneet lausuntoja, että heikennykset varhaiskasvatukseen eriarvoistavat lapsia ja leimaavat heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto on varoittanut, että varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina.
Tasavertainen ja kaikille oikeutettu päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti heikompiosaisille perheille, sillä se tutkimusten mukaan tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta, sekä toimii ennaltaehkäisynä olemassa olevien ongelmien syvenemiselle. Tasapainoinen ja laadukas varhaiskasvatus ennaltaehkäisee myös koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja on hyödyksi myös perheille, kunnille ja yhteiskunnalle ylipäätään.
Näillä perusteluilla ehdotamme kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista Saloon mahdollisimman pian.