Leena Manner kirjoitti tässä lehdessä (SSS 21.1.) aiheellisesti huolesta, jota kuntalaiset tuntevat päätöksenteon karkaamisesta virkamiehille ja ensi vaalikaudelle entistä vähälukuisemmalle luottamushenkilöjoukolle. Tämä demokratiavaje on totta, mutta sille yritetään kyllä tehdä jotain.
Mahdollisesti lakkautettavien aluetoimikuntien tilalle mietitään monenlaisia uusia vaikuttamisen keinoja. Suomalainen paikallisdemokratia pohjautuu siihen, että kunkin alueen ihmiset osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon ja ennen kaikkea myös päätösten valmisteluun. Tähän on olemassa ja jo käytössä eri puolella Suomea erilaisia käytäntöjä esimerkiksi kaupunginosalautakunnista kuntalaisraateihin.
Oleellista ei ole nimi vaan toiminnan sisältö ja vaikuttavuus. Kuntalaisten kuuleminen on tähän asti tarkoittanut virkamiesten pakollista ja usein varsin vastentahtoisen tuntuista tekeillä olevan päätöksen selittämistä kuntalaisille. Siinä vaiheessa kuntalaisten mielipiteillä ei ole enää mitään vaikutusta päätökseen.
Jyväskylässä käytössä olevissa asiakasraadeissa ihmiset saavat ilmoittautua mukaan raatiin pohtimaan esillä olevasta tärkeästä asiasta. Meillä Särkisalo-kodin lakkautus olisi ollut oiva esimerkkitapaus. Jyväskylän raatiin mahtuu 120 ihmistä ja heidän pitää olla varautuneita viettämään kaksi-kolme päivää kyseistä asiaa käsittelemässä. Kokouksissa kuullaan kaikki mahdolliset virkamiehet ja asiantuntijat ja lopuksi tullaan johonkin yhteiseen lopputulemaan. Se kerrotaan samalla kertaa medialle, virkamiehille ja luottamusmiehille. Kulloinenkin raati kootaan vain yhtä päätettävää asiakokonaisuutta varten.
Tässä mallissa on se hyvä puoli, että kaikki ko.asiasta kiinnostuneet saavat saman tiedon samaan aikaan. Päätöksenteon jälkeen siihen on helpompi sitoutua, jos on kokenut saavansa tarpeeksi tietoa ja ymmärtänyt kaikki taustalla olevat tekijät. Luottamushenkilöiden on varsinaisessa päätöksenteossa hankala ohittaa raatilaisten mielipide ja joka tapauksessa he tietävät mitä ihmiset asiasta ajattelevat. Jälkipuheiden ja oikaisuvaatimusten tarve vähenee.
Kuntalaisia oikeasti kuuleva hallintomalli vaatii virkamiehiltä asennemuutosta. Tasavertainen suhtautuminen oman alueensa asiantuntijaan, kyläläiseen, saattaa olla monelle virkamiehelle haaste. Päätöksenteon valmisteluun on lisättävä rutkasti avoimuutta. Nykyinen meno, jossa pelottavan usein luemme tästä lehdessä mitä olemme päättämässä, on toivottavasti kohta mennyttä aikaa.
Vaikka poliittinen demokratia siis väheneekin, niin saman aikaisesti uusi tulossa oleva kuntalaki ja Kuntaliitto haluavat rohkaista ihmisiä, kyläyhdistyksiä ja koko kansalaisjärjestökenttää toimimaan aktiivisesti oman alueensa kehittämiseksi ja osallistumaan päätöksenteon valmisteluun. Keinoja tähän haetaan ja testataan eri puolilla maata ja suuren kuntajakoremontin jälkeen niitä tarvitaan varmasti.
Näin tulemme toimimaan myös Salossa, emme suinkaan jätä kaupungin asioita virkamiesten ja muutamien poliitikkojen päätettäviksi. Parhaillaan istuvassa hallintosääntötyöryhmässä haemme salolaisia tapoja lisätä lähidemokratiaa. Kylien, asukasyhdistysten ja koko järjestökentän äänen on kuuluttava kaupungintalon kammareihin siinä kuin yritystenkin.
Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän pj
Hallintosääntötyöryhmän jäsen