Salon Seudun Vihreät ry.

Aloite lähiruuan käyttämisestä Salo kaupungin hankinnoissa

On järkevää syödä mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Näin säästetään turhia kuljetuksia ja voidaan parhaiten hyödyntää oman seudun ja sesongin tuotteet. Lisäksi näin tuetaan oman alueen tuottajia ja luodaan kaupungin laitoksiin hyvää mieltä tuovaa yhteisöllisyyttä. Jokainen kylmä, hajuton jakelukeittiö koulussa, päiväkodissa tai vanhusten laitoksessa on huutomerkki näiden asioiden unohtamisesta.

Salon seudulla, Suomen parhaimmassa ruoka-aitassa, lähiruuan käyttämättä jättämiselle ei ole mitään perusteita, päinvastoin.

Budjetissa on linjattu, että Salon muutostavoitteena on siirtyä pienistä valmistuskeittiöistä keskuskeittiö-jakelutoimintaan. Perusteena on mm. järkevä hinta-laatusuhde. Jo seuraavassa kappaleessa todetaan kuitenkin, että kansainvälinen elintarvikkeiden ja öljyn hintojen nousu ovat vaikuttaneet ravitsemuspalveluihin vuonna 2008 7 prosenttia ja tulevat vaikuttamaan jatkossakin.

Vihreä valtuustoryhmä esittää kaupunginvaltuustolle, että se perustaa työryhmän miettimään Salon kaupungin ravitsemuspalveluita uudelleen siten, että tässä työssä otetaan huomioon mm.

*

ilmastonmuutoksen vaatimukset liikenteen vähentämiselle
*

lähiruuan saatavuuden ja laadun merkityksen
*

yhteisöllisyyden merkitys laitosruokailuihin panostamisessa
*

hankintojen taloudellinen merkitys alueen tuottajille ja yrityksille

Euroopan unionin jäsenyys ja kaupan vapautuminen ovat lisänneet myös elintarvikkeiden tuontia,, joita pystytään tuottamaan kotimaassa. Nykyisessä tuotanto-, jalostus- ja jakelujärjestelmässä ruoan alkuperä helposti hämärtyy.

Lähiruaan käyttäminen kaupungin julkisissa hankinnoissa tukee myös Salon elinkeinopoliittisen ohjelman sekä Salon hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteita.

”Etenkin lähiruoalla nähdään olevan myönteistä vaikutusta työllisyyteen, työpaikka- ja tuotantorakenteeseen, kilpailuun, kaupunkikuvaan ja yleiseen hyvinvointiin. Vahvalla paikallisella lähiruokatuotannolla on hyvät kilpailumahdollisuudet EU:n alueella, sillä ruokaturvallisuus ja jäljitettävyys ovat keskeisiä tekijöitä elintarvikemarkkinoilla.” (Paananen Jaana ja Forsmann-Hugg Sari: Lähi- ja luomuruoka kunnallisissa ruokapalveluissa. Esiselvitys päättäjien näkemyksistä. MTT:n selvityksiä 88. MTT Taloustutkimus 2005.)

Salossa 24.11.2008

Vihreä valtuustoryhmä
Eeva Koskinen
Pia Nykänen
Laura Tamminen
Jarkko Anttila

–> käsittely Teknisessä lautakunnassa 10.3.2009 

§ 43

Esitys aluekulttuurisihteerin toimen perustamiseksi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

jo ammoisista ajoista on ymmärretty, että ihminen tarvitsee elääkseen leivän lisäksi sirkushuveja. Salon kaupungin nykyvaiheessa kulttuurin merkitys ihmisiä yhdistävänä ja rajoja poistavana elementtinä on aivan oleellinen.

Salosta tulee vuodenvaihteessa Lappeenrannan ja Joensuun kokoinen kaupunki, suurempi kuin Hämeenlinna. Kaikissa noissa kaupungeissa on toimivat ammattiteatterit ja kaupunginorkesterit. Salon kulttuuritoimistossa on vähemmän väkeä kuin Hämeenlinnan lastenkulttuurikeskuksessa.

”Salo on luovuutta ja innovatiivisuutta arvostava kulttuurikaupunki. Kulttuuri on jokamiehenoikeus, joka on kaikkien salolaisten ulottuvilla” sanotaan budjettikirjassa kulttuuripalveluista.

Uusi Salo sijoittaa kulttuuriin ensi vuonna 35 euroa per asukas. Määrä on selvästi alle maan keskitason. Valtaosa kunnallisvaaliehdokkaista sanoi ennen vaaleja Pro Rantakivien kyselyssä, että summaa pitäisi korottaa ja sopiva summa olisi 100 euroa per asukas. Joensuussa summa on jo nyt 134 euroa, Vaasassa lähes 200 euroa.

Saloon ei ole tullut valtakunnallista tai kansainvälistä kulttuurin kehittämisrahaa, vaan kaikki on tehty omin verovaroin. Tämä ei ole nykyaikaisen kaupungin viisasta rahankäyttöä.

Salon seudulla on perinteisesti luotettu vahvasti harrastajavetoiseen kulttuurityöhön. Erilaisia yhdistyksiä onkin paljon ja hyvä niin, niissä toimiminen on mielekästä kansalaistoimintaa.

Kulttuuritoiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja suunnitteluun tarvitaan kuitenkin uudessa kaupungissa yksi ihminen, aluekulttuurisihteeri. Hänen tehtäviinsä tulee kuulumaan kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankinta kulttuurille, yhteisten kulttuurihankkeiden luominen ja erilaisten tuotantopalvelujen tarjoaminen yhdistyksille. Kyseessä ei ole siis ihminen, joka tekee oman toimensa ohella tilavaruksia ja välittää lehti-ilmoituksia, vaan ammattilainen, joka hallitsee kulttuurin sisällöt ja sen lisäksi osaa tehdä suuriakin hankehakemuksia ja rahoitusanomuksia hyvin suunnitelluille, seudullisille kulttuurihankkeille.

Vain suunnitellusti yhdessä toimimalla vahvistetaan laajan Salon yhteistä kulttuuripohjaa.

Salossa on Suomen heikoin kulttuurirahoitus, mutta Suomen nopeimmin kasvavat mielenterveysongelmat, mm. lasten huostaanotot ovat kasvaneet meillä enemmän kuin muualla. Budjettikirjassa todetaan, että opiskelijoiden terveydenhuoltoon ei ole voitu lisätä työntekijöitä alueen oppilaitosten opiskelijamäärien kasvun mukaisesti.

Hyvin hoidettu ja riittävästi resurssoitu kulttuurityö vaikuttaa vahvasti alueen arvoihin, yhteisöllisyyteen, asumisviihtyisyyteen, jaksamiseen, hyvinvointiin. Juuri niihin asioihin, joihin uuden Salon pitää nyt panostaa, jotta yhteinen Salo-tunne voi syntyä ja vahvistua, yhdistämissopimuksessa määritelty Salo visio toteutua. Se ei synny pelkillä logoilla ja brändeillä.

Vihreä valtuustoryhmä esittää, että sivistystoimen budjettiin lisätään ensi vuodeksi aluekulttuurin toimi, 30 000 euroa.

Määräaikainen vain sillä perusteella, että aluekulttuurisihteeri ehtii vuoden aikana osoittaa tarpeellisuutensa.

Budjetin yleispuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Uuden Salon budjetti on mahtava paketti asioita ja rahapäätöksiä. Koska emme ole juuri kukaan päässeet osallistumaan sen valmisteluun, tässä kohtaa ei voi kuin luottaa virkamiehiin. Heitä on myös syytä kiittää, venymistä tämän paketin kasaaminen on varmasti vaatinut.

Budjetti asettaa meille valtuutetuille valtavan vastuun uuden kaupungin tulevasta kehityksestä. Onkin varmasti syytä aktiivisesti pyrkiä palauttamaan valtuustolle sille kuuluva budjettivalta niin pian kuin mahdollista. Virkamiesten johtamaa kaupunkia eivät ainakaan vihreät halua.

Budjetti on maailmanlaajuisesta lamasta ja Eurooppaakin jo heiluttavasta taantumasta huolimatta rakennettu varsin optimistisella otteella. Säästöjä ei ole ainakaan aktiivisesti haettu. Viisaammatkin talousoppineet ovat kahta mieltä siitä minkälainen talouspolitiikka tällaisessa taantumatilanteessa on elvyttävintä.

Kaikki tiedämme, että uusi kaupunki on alkuvuodet haasteellinen rakennustyömaa, myös taloudellisesti. Varmasti valtuusto joutuu palaamaan talouspuoleen vielä useammankin kerran. Tiedämme jo nyt, että esimerkiksi päivähoito ja vanhusten kotihoito tulevat tarvitsemaan lisää resursseja.

Muutama sana budjetin heikkouksista.

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Se vaatii toteutuakseen työtä, ihmisiä eli siis ihan näkyvissä olevaa rahaa. Näitä linjauksia uudessa budjetissa ei juuri ole vaikka tekstissä ennaltaehkäisystä kiitettävän usein mainitaankin.

Maan sinivihreän hallituksen terveydenedistämisohjelmassa korostetaan liikunnan merkitystä. Salon kaupungissa on perinteisesti panostettu liikuntaa. Nyt meillä on edessämme uusi ja laaja kaupunki ja syrjäseutujen ihmisten liikuntamahdollisuudet on koettava yhtä tärkeiksi. Lähiliikuntapaikkojen, pururatojen, kevyen liikenteen reittien, hiihtolatujen jos lunta vielä suodaan ja pallokenttien, luominen ihmisten lähelle on vähintään yhtä tärkeää kuin suurten liikuntakompleksien ja urheilukeskusten luominen.

Ilmastovastuun kantamisen kannalta kaupungin pitäisi panostaa sellaisiin liikuntamahdollisuuksien luomiseen, jotka eivät edellytä perheiltä autoilua liikuntapaikalle. Varsinkin lasten kohdalla tämä on tärkeää ja myös tutkimuksella on Jyväskylän yliopistossa todettu, että lapset liikkuvat eniten, jos he pääsevät liikuntapaikoille suoraan koulusta tai kotoa ilman kuljetusta.

Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on yksi seuraavien vuosien tärkeimpiä hankkeita myös kunnille. Salon kaupungille julkisen liikenteen kehittäminen on yksi avainkysymyksiä, mutta se ei näy budjetissa juuri ollenkaan. Kaupunki tarvitsee aivan välttämättä valtuuston hyväksymän liikennestrategian, jossa koko alueen liikkumismahdollisuudet nousevat tasavertaisina esiin.

Kulttuurin rahoituksen puolella Salon pitää imagonsa lunastaakseen päästä valtakunnalliselle tasolle. Se ei käy hetkessä ja siksi tästä kehityksestä pitääkin laatia seudullinen tiekartta.

Aluetoimikunnille budjetti linjaa rahaa, toimivien kyläyhdistysten rahoituksesta budjetissa ei ole riviäkään.

Myöskään uuden Salon rakentamisen tasa-arvovaikutuksia niin henkilöstöön kuin palveluihin koskevaan selvitykseen ei budjetissa ole varoja, huolimatta Kuntaliiton suosituksista ja PARAS-hankkeen kehyslain ohjeistuksesta. Tämä on varmasti aihe, johon tulevana vuonna tullaan palaamaan.

Näistä puutteista huolimatta vihreät pitävät virkamiesten budjettiehdotusta asiallisena olosuhteet huomioon ottaen.