Salon Seudun Vihreät ry.

KUTSU SALON SEUDUN VIHREIDEN SYYSKOKOUKSEEN

* Salon Seudun Vihreät ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 21.11. klo 16.30 Salossa, kaupungintalolla os. Tehdaskatu 1. Tervetuloa!

Kokouksen yhteydessä askartelemme heijastinkukkia myytäväksi mm. hyvän mielen torilla.

*ESITYSLISTA* *AIKA 21.11.2009 KLO 16.30 * *PAIKKA Salo, kaupungintalo*

 1. Avataan kokous

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011

6. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011

7. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä vuodelle 2011

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja vuodeksi 2011

9. Valitaan hallituksen muut jäsenet vuodeksi 2011

10. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilö

11. Valitaan edustajat Vihreän liiton Varsinais-Suomen piirin syyskokoukseen 4.12.

12. Muut mahdolliset asiat

13. Päätetään kokous

Syyskokouksessa äänioikeus on vain yhdistyksen jäsenillä. Jäsenmaksun voi maksaa seuraavalla tavalla: Saaja: Vihreä liitto rp. Tili: 800018-2092883 Summa: 25 euroa (10 euroa vähävaraiset) Viite: 7605 Marras-joulukuun aikana Vihreisiin liittyneet uudet jäsenet saavat jäsenmaksunsa -50 % alennuksella! Terveisin, SSV:n sihteeri Kaisa Saarinen kaisa.saarinen@iki.fi

Vihreä valtuuskunta Salossa

Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu  Salossa 6. − 7. 3. 2010    Ohjelmassa on mm. ajankohtaista poliittista keskustelua. Salossa käsitellään ja hyväksytään yhdenvertaisuusohjelma .  Käymme  myös lähetekeskustelun Sosiaali -ja terveyspoliittisesta ohjelmasta. Valtuuskunta on puoluekokouksen jälkeen seuraavaksi korkein päättävä elin vihreissä . Kokouksia järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolella Suomea. Valtuuskunnassa tehdään mm jatkuvaa ohjelmien uudistamista ja linjapaperien tekoa. Ohjelmat ja linjapaperit tulevat ensin lähetekeskusteluun ja sitten hyväksyttäviksi. Molemmilla kerroilla niihin voi vaikuttaa.  Linjapaperi eroaa ohjelmasta siinä, että se on suppeampi ja enemmän aikaan sidottu.Voit tutustua ohjelmiin ja linjapapereihin  osoitteessa  www.vihreat.fi/fi/politiikka/ohjelmat

OHJELMATYÖ

Valtuuskunta hyväksyy toimikaudellaan seuraavat ohjelmat:

28.-29.11.2009: pk-yrittäjyysohjelma
helmikuu 2010: yhdenvertaisuusohjelma
huhtikuu 2010: sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma
(29.-30.5.2010: puoluekokous hyväksyy poliittisen ohjelman)
syyskuu 2010: elinkeinopoliittinen ohjelma
marraskuu 2010: veropoliittinen ohjelma
helmikuu 2011: tietoyhteiskuntaohjelma
huhtikuu 2011: ympäristöpoliittinen ohjelma

Kustakin ohjelmasta käydään evästyskeskustelu aina hyväksymistä edeltävässä
kokouksessa.
Voit tutustua ohjelmiin ja linjapapereihin osoitteessa  www.vihreat.fi/fi/politiikka/ohjelmat

Martti Halme
Vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtaja
Inkerinkatu 4 A 9 24100 SALO
0400 323369

mara[at] marttihalme.fi

Rouskis kaavailee (TS 3.2. ) mukaan rakentavansa Korvenmäkeen, Tupurin asuntoalueen kylkeen , yhden suomen suurimmista jätteenpolttolaitoksista. Tällainen laitos pystyisi polttamaan Turun ja koko Lounaisen Suomen jätteet. Turusta ei tunnu löytyvän uudelle jätteenpolttolaitokselle paikkaa.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi.
Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä runsas liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta.Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon ja ostamiseen
Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle.
EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen tilantarvetta.. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle.

Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Osa muoveista, joita ei voida kierrättää on parempi sijoittaa kaatopaikalle kuin polttaa. Päästörajoitukset edellyttävät, että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään.
On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen.
Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen rakentamisen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme (vihr )
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS 6.2.2010