Salon Seudun Vihreät ry.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Roos toi ansiokkaasti esille huolen eläköityvästä Suomesta ja nuorisotyöttömyydestä viime sunnuntaina SSS:n kolumnissaan. Elämme muuttuvassa maailmassa. Kaikkien meidän velvollisuutena on nyt huolehtia hyvinvoinnista.

Elämä Salossa näyttäytyy 20 vuoden kuluttua hyvin toisenlaiselta, liki puolet asukkaistamme on tuolloin yli 65-vuotiaita. Ainoa tie on vähentää kunnan maksettavaksi kaatuvia ongelmia - sairauksia, hoidon tarvetta, köyhyyttä, liikkumisen esteitä. Pärjätäksemme on meidän ymmärrettävä aktiivisten nuorten merkitys ja pitkien työurien mahdollisuudet.

Terveydenhuollossa painopiste on siirrettävä ehkäisyyn. Tämä tarkoittaa seniorineuvoloita, yhdistystoiminnan tukemista ja ihmisten omaehtoisuuden arvostamista. Kuntalaisten itsensä on kyettävä vaikuttamaan hyvinvointipalveluihin ja lähiympäristöönsä, olla mukana suunnittelemassa ja toimimassa. Vanhusneuvostojen merkitystä on kasvatettava.

Vihreät suhtautuvat vakavasti eläköitymisen haasteisiin. Puheenjohtaja Anni Sinnemäki toi 17.4. esille sen kuinka työurien pidentäminen ei ole uhka, jos se rakennetaan ihmisten kautta. Työntekijöille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Työn on joustettava elämäntilanteiden mukaan - perheen ja työn yhdistämiseen, kouluttautumiseen, omaishoitajuuteen, vapaaehtoistyön arvostamiseen osaamisena. Työkyvyn ylläpito on tärkeä haaste jokaiselle työnantajalle jo nyt.

Nuorisotyöttömyyden hoidossa nuorten oma aktiivisuus on voimavara. Nuorten vahva osallistuminen ratkaisujen etsintää toisi Salossakin esiin raikkaita vaihtoehtoja. Panostukset nuorten aktivoimiseen kannattelevat pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitsemme itseensä luottavia ihmisiä huolehtimaan eläköityvästä Suomesta 20 vuoden päästä.

Tarvitsemme nyt hankkeita, joissa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla merkittävä itsensä näköisen toiminnan kautta. Tällä tavoin Salo voisi nousta nuorisotyöttömyyden esimerkkikunnaksi.

Salolla on jo halua panostaa ihmisläheisyyteen. Palvelukeskus Jelppi, nuorisotyöttömyyden Nuotti-hanke ja Ammattiopiston oppilaiden Hyvinvoinnin työkalupakki ovat esimerkkejä uuden etsimisestä.

Toivottavasti niistä kaikista kehkeytyy, perinteisten neuvotapalveluiden sijaan, ihmisten omaa aktiivisuutta, omaa vaikuttamista ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien löytymistä. Sitä tarvitsemme, että ikääntyneiden Salossa on hyvä asua myös vuonna 2030.

Anu Suosalo
Vihreä valtuustoryhmä, siht.
eduskuntavaaliehdokas
julkaistu sss 23.4. 2010

Ydinvoimalahankkeet huolestuttavat. Olennaista näissä hankkeissa on se, että voimaloita rakentavat ja omistavat yritykset. Suomen valtiolla ei ole mitään sananvaltaa sen jälkeen, kun se on antanut rakennusluvan. Säteilyturvakeskus yrittää pitää huolta siitä, ettei Suomeen rakenneta mitä hyvänsä Arevan tapaan.

Yritysten tehtävä ei ole tuottaa halpaa ja varmaa sähköä suomalaisille, niin kuin hallitus meille uskottelee. Yritykset rakentavat itselleen rahaa tuottavan laitoksen ja myyvät tuotteensa kenelle haluavat tai käyttävät itse. Omistajat voivat myös myydä milloin ja kenelle hyvänsä voimalansa. Energiantarvetta, halukkaita ostajia ja rahaa löytyy vaikka itänaapurista.

Mikään ei estää omistajaa viemästä kaikkea tuotettua sähköä ulkomaille, joko eniten maksavalle tai esim. painostaakseen ydinvoimalan sijaintimaata Suomea. Siirtokapasiteettia Viroon ja Ruotsiin ollaan jo lisäämässä. Varmaa on vain, että kaikki ongelmat jäävät Suomeen. Hallituksemme ja eduskuntamme, joiden tähtäin kantaa korkeintaan seuraaviin vaaleihin, ei ajattele tulevia sukupolvia.
Ydinvoimalat ovat houkuttelevia terroristien kohteita. Mitähän voimalan omistaja tekee, kun Itämereltä tulee viesti laivaan sijoitetusta ja voimalaan suunnatusta ohjuksesta? Kuka olisi uskonut merirosvouksen olevan nyt mahdollista jopa Itämerellä ja tilanne tuskin paranee. Suomessa yrityksen vastuu ydinonnettomuudesta on pienempi kuin muualla, mikä sekin houkuttelee tänne. Entä kuka purkaa ja tekee vaarattomaksi loppuun käytetyn ydinvoimalan?

Suomi on sitoutunut uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseen. Ydinvoima ei sitä ole. Ylivoimainen ydinkapasiteetti voi muutaman vuoden alennuspolitiikalla estää uusiutuvan energian lisäämisen Suomessa. Sen jälkeen ydinvoima on kukkona tunkiolla ja sähkön hinta meille sen mukainen.

Mistä sitten saadaan tarpeeksi sähköä? Onko todellista puutetta odottavissakaan puunjalostusteollisuuden vähetessä? Ydinvoimalan rakentaminen kestää ainakin 10 vuotta. Jos tänä aikana kaikki uudet asunnot, vuosittain 25 000, rakennettaisiin passiivitasolle, uuden rakennuskannan vuotuinen lämmöntarve olisi 3 - 4 TWh pienempi kuin nykytapaan rakennettuna.

Jo tämä säästö olisi vähintään neljännes 1500 MW voimalan vuosituotannosta eli noin 12 TWh:sta. Päästäisiinkö nykyisen rakennuskannan korjaamisella saman luokan säästöihin? Entä säästömahdollisuudet teollisuudessa? Lisäkustannukset 10 vuoden passivitasoisesta rakentamisesta (noin 20 €/m2) olisivat vain 400 miljoonaa euroa. Ydinvoimalan hinta lienee ainakin 4000 miljoonaa euroa ja senkin me kuluttajat joudumme maksamaan sähkön ja tuotteiden hinnoissa.

Entä metsäenergian käyttö? Radiossa 1.3. kerrottiin jo alkaneesta suurimmasta muutoksesta metsäteollisuudessamme tervanpolton loppumisen ja sellunkeiton aloituksen jälkeen: Stora Enso ja UPM siirtävät pääosan sellun valmistuksestaan trooppisille alueille lähes miljoonan hehtaarin laajuisten nopeasti kasvavien puupeltojensa äärelle. Se merkitsee suuren puumäärän jäämistä Suomessa muuhun käyttöön.
Kempeleessä on toiminut toukokuusta 2009 puun kaasutukseen perustuva sähköä ja lämpöä tuottava koevoimala. Onneksi kyseinen innovatiivinen yrittäjä on niin varakas, että on voinut toteuttaa ideansa. Mahdollisuuksia siis on, mutta miksi hallitus ei kannusta tällaisiin kotimaista uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin hankkeisiin?
Pekka Leppänen
SUOMUSJÄRVI
Julkaistu SSS 10.3. 2010

VALTUUSTOALOITE

Palveluverkon kehittämisessä kuunneltava kaupunkilaisia
Salossa valmistellaan parhaillaan palveluverkkoselvitystä ja palvelustrategiaa sekä mietitään mitä tehdään yhteisille tiloille kaupungin eri osissa. Suuri ja kuntalaisia kiinnostava kysymys on: mitä palveluja kaupungin eri alueille jää?
Yhdentymissopimukseen kirjattiin, että ”lähipalvelut järjestetään kuntalaisten lähellä taajamissa ja kylissä vahvistamalla sillä tavoin näiden alueiden elinvoimaisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat erityisesti lasten päivähoito, peruspetus, lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen.”
Yhdistymissopimukseen on kirjattu laajan demokratian kunnan tavoite ja 200 000 euroa kuntalaisten osallistumista lisäävään toimintaan, mm. kuulemistilaisuuksien järjestämiseen ja palvelujen käyttäjädemokratian vahvistamiseen.
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupunki kuuntelee kaupunkilaisia palveluverkon kehittämisestä internetissä toteutettavan kyselyn avulla. Koska kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta internetin käyttöön, vihreä valtuustoryhmä esittää lisäksi, että koulut avaavat ovensa ja tietotekniikkaluokkansa tätä varten ja oppilaat neuvovat kyselyyn vastaamisessa halukkaita sovittuina aikoina. Näin esimerkiksi 5-6 luokkien oppilaat saavat samalla käytännön oppitunnin yhteiskunnan toiminnoista ja selvän kuvan kaupungin moninaisista palveluista. Toimintamalli lisää myös eri ikäryhmien yhteisöllisyyttä.
Kyselyn voi niin halutessaan myös tulostaa ja palauttaa kirjallisena.
Mallia virkamiehet voivat halutessaan käydä ottamassa esimerkiksi Helsingistä, jossa kaupunkilaisten mielipidettä kysytään eri palveluiden ohella myös yhteisten tilojen käytöstä ja sähköisestä asioinnista.
http://palveluverkko.hel.fi/

1.3.2010

Vihreä valtuustoryhmä