Salon Seudun Vihreät ry.

Jätehuollossa termi “kunnallinen” tarkoittaa oikeasti “monopolisoitua”
jätehuoltoa. Rouskis Oy esiintyy mielellään “kunnallisena”
jätteidenkäsittely-yrityksenä. Näin siksi, että osakeyhtiön osakkeet
omistaa ryhmä kuntia.Monet valtuutetutkin uskovat, että he voivat
jotenkin ohjailla tällaisen yhtiön operatiivisia ratkaisuja. Näin ei ole
asian laita. Osakeyhtiössä operatiivinen valta ja vastuu kuuluvat yhtiön
toimivalle johdolle. Se ei kuulu yhtiön hallitukselle, joka on
Rouskiksen ainoa ohut kosketuspinta demokraattiseen päätöksentekoon.
Siten yhtiön hallitus ei muotoile kilpailutuksen kriteereitä tai tee
muitakaan itse toimintaa koskevia päätöksiä. Eivätkä Rouskiksen
valtuutetuille esittämät suunnitelmat sido sitä varsinaisissa
jätehuollon järjestelyissä.
Sekä Rouskis että muut jätehuoltoyritykset Salossa joutuvat toimimaan
voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Näin tapahtuu jo nyt
ja näin tulee jatkumaan tulevaisuudessakin jätteenkeräysratkaisusta
riippumatta. Rouskiksella on ollut jo pitkään alueen jätevirrat
hallinnassaan ja siksi hyvät mahdollisuudet tehostaa jätteen lajittelua,
hyötykäyttöä ja kierrätystä. Rouskis on hoitanut jätehuollosta
tiedottamisen ansiokkaasti, mutta sekajätteen hyötykäytön sijaan on
keskitytty pääasiassa hautaamaan sekajätteet kaatopaikalle ja käymään
oikeutta jätteen omistuksesta niitä vastaan, jotka ovat alaa pyrkineet
kehittämään.
Toimivat markkinat edellyttävät useita tasavahvoja palveluntarjoajia,
joista kenelläkään ei ole ylivoimaisesti hallitsevaa markkina-asemaa.
Tällainen asetelma on omiaan kannustamaan innovointiin ja toiminnan
kehittämiseen. Ja jätehuolto jos mikä on ala, jossa on tilaa ja tilausta
uusille avauksille. Monopoliasema antaa mahdollisuuden ansaita helppoa
rahaa. Ja helppo raha on laiskaa, sillä ei ole tarvetta kehittää tai
tehostaa toimintaansa.Uuden Salon hyvinvointi ja vauraus perustuu
elinvoimaiselle elinkeinoelämälle. PK-yritykset ovat tutkimusten mukaan
vahvasti sitoutuneita oman alueensa kehittämiseen. Yrittäjät tietävät,
että heidän menestyksensä on kytköksissä koko alueen asukkaiden
hyvinvointiin. PK-yritykset eivät vie liiketointaan ulkomaille, vaan ne
työllistävät oman alueensa väkeä. Voiko näiden yritysten
toimintaedellytysten vieminen olla hyväksi kuntalaisille? .

Martti Halme(vihr)
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 30.9 .2009

Puhe valtuuskunnan kokouksessa  26.9.2009

Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtaman parlamentaarinen työryhmän mukaan yksittäisen asuntokunnan maksu olisi noin 175 €. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Hallituksessa keskustellaan asiasta lähiaikoina ja tahtoisin tuoda mielipiteeni asiasta.. En ole itse oikeastaan ollut sellaisessa keskustelussa, jossa olisin kuullut jonkun puolustavan hanakasti mediamaksua, vaikka 33 % vastanneista sitä, jonkun tutkimuksen mukaan kannattaakin. Sen sijaan olen kuullut monen kokevan sen epäoikeudenmukaiseksi ja puhuvan sen puolesta että, yleisradiota rahoitettaisiin suoraan valtion budjetista. Silloin toteutuisi oikeudenmukaisuus progression muodossa eli niillä, joilla on varaa maksaa palvelusta maksaisivat siitä enemmän kuin, pienituloiset. Ehdotuksessa yksinasuva maksaisi saman kuin esim. neljän hengen perhe. Samoin esim. yrittäjät kokevat sen epäoikeuden mukaiseksi kun se perustuu liikevaihtoon. Yrittäjät ottavat esimerkiksi kuorma-autoilijan, joka joutuisi maksamaan noin 700 € vuodessa, vaikka hän kuuntelisi vain autoradiota. Poikkeuksia mediamaksun perimissääntöön sen oikeudenmukaistamiseksi ei voisi liikaa tehdä koska se tekisi systeemistä erittäin monimutkaisen. Ylipäätään jos päädytään mediamaksun  perimiseen,  pitäisi kehittää järjestelmä, joka on erittäin kallis ja söisi jo osan tuloista ja lisäisi byrokratiaa. Verojen perimiseen meillä on jo järjestelmä olemassa,

Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa , sanotaan

“Yleisradion tehtävät jakautuvat tiedon- ja kulttuurinvälitykseen sekä kulttuurintuottamiseen. Yleisradiolle tulee taata toimintamahdollisuudet aitona vaihtoehtona kaupalliselle medialle. Tiedonvälittäjänä Yleisradio kantaa vastuuta
demokraattisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sen velvollisuus on huolehtia moniarvoisesta tiedonvälityksestä, jotta omistajat tai mainostajat eivät vaikuta uutissisältöihin eivätkä mainonnan ja informaation rajat hämärry. “

Vihreiden ohjelmassa verrataan yleisradiota kirjastolaitokseen ja sanotaan

Yleisradion tulee palata entistä enemmän yleissivistävään ja valistavaan rooliinsa ja vastata haasteisiin, joita tarve elinikäisestä oppimisesta luo.

Yleisradion riippumattomuus poliittisista suhdanteista on turvattava

Yleisradion rahoitus on kriittinen kysymys - on tärkeää, että suunnitelmallinen toiminta voidaan turvata vakaalla tulovirralla. Sopivin rahoitusmalli on tasapainotettu lupamaksujen ja valtion budjettirahoituksen yhdistelmä. Liian vahva yksipuolinen sidos valtion budjettiin on ongelmallinen; se merkitsee käytännössä riippuvuutta kulloisistakin vallanpitäjistä. Toisaalta tuntuva lupamaksun alentaminen nykyisestä on sosiaalisesti oikeudenmukaista, sillä budjetilta tuleva osuus kootaan progressiivisella verotuksella.

Martti Halme

Vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Salo

Olemme palkanneet kalliita konsultteja kirkastamaan uuden Salon kuvaa.
Olemme nähneet ja kuullet mitä hienoimpia iskulauseita, jotka kertovat
meille kuinka taitavasti meillä osataan.
Tällä hetkellä kun valtakunnan uutisissa toitotetaan Salossa puolueille laittomasti
jaetuista vaalirahoista, näyttää se koruttomasti missä on menty.
Järjestelytoimikunta jakoi ennen kunnallisvaaleja sidosryhmilleen rahaa
yhdistymisavustuksista Salon kaupungin kassasta ennen kuin niitä oli edes
tullut. Suurten puolueiden isot mainokset saatiin näillä maksettua ja ne
saavuttivat korvaamatonta etua vaaleissa.
Pienpuolueita edusti järjestelytoimikunnassa vain vihreiden Pasi Lehti, joka
jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Suurten puolueiden
yksituumaisuus jatkui luottamuspaikkoja jaettaessa
vaalien jälkeen kun ne sivuuttivat pienpuolueet täydellisesti
neuvottelemalla vain keskenään.
Uudessa Salossa ei toimi vielä kovinkaan moni uusi asia hyvin.
Järjestelytoimikunnan olisi pitänyt keskittyä oikeasti valmistelemaan
kivutonta luovaa yhdistymistä eikä vallan keskittämiseen itselleen.
Kaupungin työntekijät eivät ole vastuussa siitä, etteivät asiat uudessa Salossa toimi nyt
niin hyvin kuin voisi. Meitä, jotka olemme sitä mieltä - vanhaa satua
mukaillen - ettei ”keisarilla ole vaatteita ”, ei pitäisi leimata mustamaalaajiksi.
Uuden Salon kilpeä kirkastetaan parhaiten oikeilla
teoilla, ei sanahelinällä.
Salon päättäjillä on tässä nyt paikka korjata
järjestelytoimikunnan tekemä laiton päätös.

Martti Halme      (vihr)

kulttuuri-ja kirjastolautakunnan jäsen

Salo

Julkaistu SSS 17.04.2009