Salon Seudun Vihreät ry.

Kuntien omistama jäteyhtiö Rouskis Oy on isojen asioiden äärellä tulevaisuudessa. Rouskis omistaa kaikki kotitalouksissa syntyvät jätteet ja on vastuussa siitä mitä niille tapahtuu, eli jätteiden esikäsittelystä ja hyötykäytöstä materiaalina ja energiana, biologisesta käsittelystä ja tarvittavasta loppusijoituksesta. Rouskis  kaavailee Korvenmäkeen jätteenpolttolaitosta , biokaasulaitosta ja kierrätyspolttoaineen valmistuslaitosta. Myös Korvenmäen kaatopaikkaa on tarkoitus laajentaa. Hanke on tällä hetkellä ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Kiristyvät säännökset jätteenkäsittelyssä velvoittavat Rouskista tehostamaan toimintaansa ja etsimään uusia toimintatapoja.
Rouskis on kuntien omistama osakeyhtiö ja sitä johtaa toimitusjohtaja yhtiön hallituksen kanssa. Hallituksen ensisijainen tehtävä on johtaa yhtiötä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti. Käytännössä hallituksen tehtäviin luetaan OYL:ssä yhtiön toiminnan asianmukainen organisointi, mahdollisen toimitusjohtajan valvonta ja yhtiölle tyypillisen voitontuottamistarkoituksen edistäminen. Osakeyhtiö ei ole demokraattisesti johdettu eikä tiedotusvelvollinen samalla tavalla kuin Salon kaupungin liikelaitokset, vesi - ja kaukolämpölaitos.
Rouskiksen nykyinen hallitus koostuu enimmäkseen nyt lakkautettujen kuntien virkamiehistä. Hallitus on tarkoitus uudistaa nyt, osana uuden Salon muutosprosessia ja valita poliittisin perustein sinne Salosta 6 edustajaa. Rouskista omistaa myös Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo joista on omat edustajansa. Rouskiksen uuden hallituksen Salon edustajat nimetään Salon kaupunginhallituksessa. Pidän erittäin tärkeänä että Rouskiksen hallitukseen valitaan jäsen myös pienten puolueiden ryhmittymästä. Laajan demokratian Salossa tulee jäteasioista päätettäessä pitää mukana myös pienet puolueet, jotka edustavat yhdessä isoa joukkoa salolaisia.
Martti Halme (vihr)
kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 19.11.2009

Jätehuollossa termi “kunnallinen” tarkoittaa oikeasti “monopolisoitua”
jätehuoltoa. Rouskis Oy esiintyy mielellään “kunnallisena”
jätteidenkäsittely-yrityksenä. Näin siksi, että osakeyhtiön osakkeet
omistaa ryhmä kuntia.Monet valtuutetutkin uskovat, että he voivat
jotenkin ohjailla tällaisen yhtiön operatiivisia ratkaisuja. Näin ei ole
asian laita. Osakeyhtiössä operatiivinen valta ja vastuu kuuluvat yhtiön
toimivalle johdolle. Se ei kuulu yhtiön hallitukselle, joka on
Rouskiksen ainoa ohut kosketuspinta demokraattiseen päätöksentekoon.
Siten yhtiön hallitus ei muotoile kilpailutuksen kriteereitä tai tee
muitakaan itse toimintaa koskevia päätöksiä. Eivätkä Rouskiksen
valtuutetuille esittämät suunnitelmat sido sitä varsinaisissa
jätehuollon järjestelyissä.
Sekä Rouskis että muut jätehuoltoyritykset Salossa joutuvat toimimaan
voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Näin tapahtuu jo nyt
ja näin tulee jatkumaan tulevaisuudessakin jätteenkeräysratkaisusta
riippumatta. Rouskiksella on ollut jo pitkään alueen jätevirrat
hallinnassaan ja siksi hyvät mahdollisuudet tehostaa jätteen lajittelua,
hyötykäyttöä ja kierrätystä. Rouskis on hoitanut jätehuollosta
tiedottamisen ansiokkaasti, mutta sekajätteen hyötykäytön sijaan on
keskitytty pääasiassa hautaamaan sekajätteet kaatopaikalle ja käymään
oikeutta jätteen omistuksesta niitä vastaan, jotka ovat alaa pyrkineet
kehittämään.
Toimivat markkinat edellyttävät useita tasavahvoja palveluntarjoajia,
joista kenelläkään ei ole ylivoimaisesti hallitsevaa markkina-asemaa.
Tällainen asetelma on omiaan kannustamaan innovointiin ja toiminnan
kehittämiseen. Ja jätehuolto jos mikä on ala, jossa on tilaa ja tilausta
uusille avauksille. Monopoliasema antaa mahdollisuuden ansaita helppoa
rahaa. Ja helppo raha on laiskaa, sillä ei ole tarvetta kehittää tai
tehostaa toimintaansa.Uuden Salon hyvinvointi ja vauraus perustuu
elinvoimaiselle elinkeinoelämälle. PK-yritykset ovat tutkimusten mukaan
vahvasti sitoutuneita oman alueensa kehittämiseen. Yrittäjät tietävät,
että heidän menestyksensä on kytköksissä koko alueen asukkaiden
hyvinvointiin. PK-yritykset eivät vie liiketointaan ulkomaille, vaan ne
työllistävät oman alueensa väkeä. Voiko näiden yritysten
toimintaedellytysten vieminen olla hyväksi kuntalaisille? .

Martti Halme(vihr)
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 30.9 .2009

Puhe valtuuskunnan kokouksessa  26.9.2009

Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtaman parlamentaarinen työryhmän mukaan yksittäisen asuntokunnan maksu olisi noin 175 €. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Hallituksessa keskustellaan asiasta lähiaikoina ja tahtoisin tuoda mielipiteeni asiasta.. En ole itse oikeastaan ollut sellaisessa keskustelussa, jossa olisin kuullut jonkun puolustavan hanakasti mediamaksua, vaikka 33 % vastanneista sitä, jonkun tutkimuksen mukaan kannattaakin. Sen sijaan olen kuullut monen kokevan sen epäoikeudenmukaiseksi ja puhuvan sen puolesta että, yleisradiota rahoitettaisiin suoraan valtion budjetista. Silloin toteutuisi oikeudenmukaisuus progression muodossa eli niillä, joilla on varaa maksaa palvelusta maksaisivat siitä enemmän kuin, pienituloiset. Ehdotuksessa yksinasuva maksaisi saman kuin esim. neljän hengen perhe. Samoin esim. yrittäjät kokevat sen epäoikeuden mukaiseksi kun se perustuu liikevaihtoon. Yrittäjät ottavat esimerkiksi kuorma-autoilijan, joka joutuisi maksamaan noin 700 € vuodessa, vaikka hän kuuntelisi vain autoradiota. Poikkeuksia mediamaksun perimissääntöön sen oikeudenmukaistamiseksi ei voisi liikaa tehdä koska se tekisi systeemistä erittäin monimutkaisen. Ylipäätään jos päädytään mediamaksun  perimiseen,  pitäisi kehittää järjestelmä, joka on erittäin kallis ja söisi jo osan tuloista ja lisäisi byrokratiaa. Verojen perimiseen meillä on jo järjestelmä olemassa,

Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa , sanotaan

“Yleisradion tehtävät jakautuvat tiedon- ja kulttuurinvälitykseen sekä kulttuurintuottamiseen. Yleisradiolle tulee taata toimintamahdollisuudet aitona vaihtoehtona kaupalliselle medialle. Tiedonvälittäjänä Yleisradio kantaa vastuuta
demokraattisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sen velvollisuus on huolehtia moniarvoisesta tiedonvälityksestä, jotta omistajat tai mainostajat eivät vaikuta uutissisältöihin eivätkä mainonnan ja informaation rajat hämärry. “

Vihreiden ohjelmassa verrataan yleisradiota kirjastolaitokseen ja sanotaan

Yleisradion tulee palata entistä enemmän yleissivistävään ja valistavaan rooliinsa ja vastata haasteisiin, joita tarve elinikäisestä oppimisesta luo.

Yleisradion riippumattomuus poliittisista suhdanteista on turvattava

Yleisradion rahoitus on kriittinen kysymys - on tärkeää, että suunnitelmallinen toiminta voidaan turvata vakaalla tulovirralla. Sopivin rahoitusmalli on tasapainotettu lupamaksujen ja valtion budjettirahoituksen yhdistelmä. Liian vahva yksipuolinen sidos valtion budjettiin on ongelmallinen; se merkitsee käytännössä riippuvuutta kulloisistakin vallanpitäjistä. Toisaalta tuntuva lupamaksun alentaminen nykyisestä on sosiaalisesti oikeudenmukaista, sillä budjetilta tuleva osuus kootaan progressiivisella verotuksella.

Martti Halme

Vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Salo