Martti Halme – Mielipiteet – 6. lokakuuta 2010
Yliluutnantti evp Olavi Kiviaho on huolissaan puolustustahdon
mahdollisesta murentumisesta mikäli suomessa luovuttaisiin 350 000
miehen massa-armeijasta ja yleisestä asevelvollisuudesta (SSS 4.10.)
Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen mukaan nykyisten suuruisten
puolustusvoimien ylläpito ei edes lähitulevaisuudessa ole mahdollista ja
tarvitaan puolustusvoimien perusteellinen uudistus. Hänen mielestään
meidän ei pidä fiksoitua sotilaiden määrään vaan ottaa huomioon
suorituskyky.
Risto Siilasmaan johtama asevelvollisuustyöryhmä toteaa, että mies,
rynnäkkökivääri ja kypärä varustellut joukot eivät vastaa 2020 luvun
haasteisiin ja, että niille, joille ei ole antaa parempaa
varustusta ei tulisi myöskään suunnitella tehtäviä
Puolustusvoimissa ja nykyaikaisessa sodankäynnissä käytetyt aseet ,
laitteet ja varusteet ovat yhä kalliimpia ja niiden käytön oppiminen
vaatii yhä enemmän koulutusta. Koulutus on kallista ja pitkäkestoista.
Vihreät ovat esittäneet ,että Suomen sodanajan asevoimaksi riittää
joukko, jolla voidaan vastata niin sanottuun strategiseen iskuun ja
ehkäistä siviileihin kohdistuva sotilaallinen terrori. Reservin kooksi
riittää varustuksesta laadusta riippuen noin 75 000?150 000 sotilasta.
Tämä voidaan saavuttaa, jos noin 8?20 prosenttia ikäluokasta, mukaan
lukien sekä miehet että naiset, suorittaisi varusmiespalveluksen.
Meidän on ratkaistava kysymys siitä haluammeko tehokkaan hyvin
varustellun armeijan vai pidämmekö tärkeämpänä, että mahdollisimman moni
osallistuu palvelukseen. Molempiin meillä ei ole varaa. Tämä on todettu
puolustusvoimien ylintä johtoa myöten. Suomalainen
asevelvollisuusarmeija laajoine reserveineen on jo poikkeus Euroopassa.
Vain Kreikalla ja Kyproksella on Suomen lisäksi laaja yleinen miesten
asevelvollisuus. Ruotsi siirtyi kesällä ammattiarmeijaan. Saksa
harkitsee asevelvollisuudesta luopumista.
Vihreillä, kuten muillakin suomalaisilla on voimakas tahto puolustaa
maataan. Uskomme sen tapahtuvan parhaiten uudistamalla toimintaa
vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Puolustusvoimien uudistamisen yhteydessä on pidettävä huolta
suomalaisten maanpuolustustahdon säilymisestä.
Martti Halme
varapuheenjohtaja
vihreä valtuuskunta
Salo
Ei kommentteja »
Martti Halme – Mielipiteet – 26. syyskuuta 2010

Jätteen määrän vähentäminen on ykkösasia jätekysymyksessä. Teemme valintoja vähentämisen puolesta, kun käytämme uudelleen vanhaa, vältämme hankkimasta uutta tai hankimme laadukasta ja korjauskelpoista. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset tekevät arvokasta työtä tämän asian puolesta.
Voimme vähentää jätteen määrää, jos valitsemme tuotteiden joukosta sen vähän pakatun vaihtoehdon ja emme osta turhia esineitä. Voimme vuokrata , lainata tai hankkia yhdessä tavarat, joita emme tarvitse usein. Kirjasto on oiva esimerkki tästä.
Voimme antaa aineettomia lahjoja, elokuvalippuja , kasvohoidon, siivouksen tai lapsenhoidon lahjakortin.
Kierrätyksen lisäämisessä olemme kaikki yksilöinä ja perheinä avainasemassa. Lajittelemalla jätteemme erilliskeräysastioihin teemme mahdollisiksi niiden hyödyntämisen uudelleen. Myös taloyhtiön kuluja voidaan vähentää tehokkaalla lajittelulla. Taloyhtiöiden tulisi vähintään vuosittain muistuttaa asukkailleen lajittelun tärkeydestä ja kannustaa siihen.Valtiovalta ohjaa lainsäädännöllä ja määräyksillä kuntia kohti EU:n jätehierarkiaa - jätteen synnyn esto, kierrätys, energiahyödyntäminen ja penkkaus.
Kunnissa tehdään työtä tavoitteiden käytännön toteutuksen määrittelemiseksi. Salossakin toimii jätepoliittinen työryhmä, joka päivittää kokonaisvaltaisesti alueen jätepolitiikkaa.
Jätehierarkian mukaan meidän tulee hyödyntää lähes kaikki syntyvä jäte jossain muodossa.Tämä edellyttää jätteiden kierrätyksen lisäämistä (erilliskerätyt jätteet), kompostoinnin ja mädätyksen lisäämistä sekä jätteiden hyödyntämistä energiana.
Ensimmäinen tapa vaikuttaa on se, että jokainen meistä kiinnittää huomion oman jätemääränsä vähentämiseen. Helpoin keino tässä on vaikuttaa omiin ostotottumuksiinsa ja oman roskapussinsa sisältöön.
Martti Halme (vihr)
Jätepoliittisen työryhmän jäsen
Julkaistu SSS 26.09.2010
Ei kommentteja »
Martti Halme – Mielipiteet – 3. toukokuuta 2010
Kaupunkimme jätepoliittisen ohjelman ja -määräysten päivitystyö on käynnistynyt Rouskis Oy:n osakaskuntien viranhaltijoiden ylikunnallisessa yhteistyöryhmässä. Kaupunginhallitus hylkäsi SDP:n ja Keskustan äänin Vihreiden valtuustoaloitteen Salon oman jätepoliittisen työryhmän perustamisesta. Tekninen lautakunta olisi halunnut työryhmän perustaa ja määritteli työryhmän työtehtäväksi Salon omien jätepoliittisten tavoitteiden ja erityisesti kaupungin Rouskis Oy:ta koskevan omistajapolitiikan tavoitteiden asettamisen ja kirjaamisen.
Samaan aikaan kaupunkimme luottamushenkilöiden keskuudessa on esiintynyt huoli vallan valumisesta virkamiehille. Keskisuuressa kaupungissamme päätöksenteon kulttuuri on muuttunut.
Vaikuttamisen välineeksi on noussut strategiatyö. Se on arvopohja päätöksille ja väline ohjata viranhaltijoiden valmisteluja. Lautakuntien tuloskortit ovat osa järjestelmää, samoin osasto- tai teemakohtaisen ohjelmat . Niillä annetaan virkamiehille linjaus siitä, miten luottamushenkilöt haluavat palveluja suunniteltavan sekä toteutettavan
Rouskiksen tulevaisuudesta on käyty keskustelua lehtien palstoilla. Olemme kuulleet kuinka yhtiön talous on kuralla jätemäärän vähentyessä. Irrallisia osia jätepolitiikan ongelmakentästä on tuotu luottamusmiesten päätettäväksi.
Rouskiksen osakaskuntien virkamiehet eivät voi tehdä kaupungille jätepoliittisia linjauksia yksin. Nyt luottamusmiehille tarjotut iltakoulut ja seminaarit ovat kertaluonteisia hetkiä mielipiteen esittämiseen. Työryhmät ovat pidempiaikaisia keinoja vaikuttaa valmisteluun. Ne mahdollistavat myös laaja-alaisen ilmiöiden yhteensitomisen ja innovoinnin, esimerkiksi jäte- ja energiakysymysten tarkastelun yhdessä.
Määräysten tulee lähteä EU:n jätehierarkiasta. Niiden on ensisijaisesti ehkäistävä jätteen syntyä ja tuettava kierrätystä. Viimeisenä tulevat hyödyntäminen energiana ja sijoitus kaatopaikalle.
Jätemääräyksissä kysymysmerkki on Rouskiksen vaikutus sääntöjen laadintaan. Miten suunnittelun logiikka toimii, kun kuntien omistaman yrityksen talouden pohjana ovat suuret sisääntulevat jätevirrat, ei jätteen määrän vähentäminen. Miten estää se, ettei ohjelma ole sidoksissa yrityksen tavoitteisiin, vaan itsenäinen näkemys kuntalaisten tahdosta ?
Päättäjiltämme on ristiriitainen veto toisaalta huutaa kadotettujen vaikutusmahdollisuuksien perään, toisaalta estää ne omilla päätöksillään. On ristiriitaista kokea tuskaa vasta esityslistoilla näkyvistä asioista, ja samaan aikaan hylätä mahdollisuus pitkäaikaiseen valmisteluun.
Päästämällä tulevaisuuttamme vahvasti koskevat jätelinjaukset useiden kuntien yhteiseen virkamiesvalmisteluun, olemme totisesti luovuttaneet valtaa pois kaupunkimme luottamushenkilöiden käsistä.
Martti Halme (vihr)
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS 4.5.2010
Ei kommentteja »