Salon Seudun Vihreät ry.

Kaupunkimme jätepoliittisen ohjelman ja -määräysten päivitystyö on käynnistynyt Rouskis Oy:n osakaskuntien viranhaltijoiden ylikunnallisessa yhteistyöryhmässä. Kaupunginhallitus hylkäsi SDP:n ja Keskustan äänin Vihreiden valtuustoaloitteen Salon oman jätepoliittisen työryhmän perustamisesta. Tekninen lautakunta olisi halunnut työryhmän perustaa ja määritteli työryhmän työtehtäväksi Salon omien jätepoliittisten tavoitteiden ja erityisesti kaupungin Rouskis Oy:ta koskevan omistajapolitiikan tavoitteiden asettamisen ja kirjaamisen.
Samaan aikaan kaupunkimme luottamushenkilöiden keskuudessa on esiintynyt huoli vallan valumisesta virkamiehille. Keskisuuressa kaupungissamme päätöksenteon kulttuuri on muuttunut.
Vaikuttamisen välineeksi on noussut strategiatyö. Se on arvopohja päätöksille ja väline ohjata viranhaltijoiden valmisteluja. Lautakuntien tuloskortit ovat osa järjestelmää, samoin osasto- tai teemakohtaisen ohjelmat . Niillä annetaan virkamiehille linjaus siitä, miten luottamushenkilöt haluavat palveluja suunniteltavan sekä toteutettavan
Rouskiksen tulevaisuudesta on käyty keskustelua lehtien palstoilla. Olemme kuulleet kuinka yhtiön talous on kuralla jätemäärän vähentyessä. Irrallisia osia jätepolitiikan ongelmakentästä on tuotu luottamusmiesten päätettäväksi.
Rouskiksen osakaskuntien virkamiehet eivät voi tehdä kaupungille jätepoliittisia linjauksia yksin. Nyt luottamusmiehille tarjotut iltakoulut ja seminaarit ovat kertaluonteisia hetkiä mielipiteen esittämiseen. Työryhmät ovat pidempiaikaisia keinoja vaikuttaa valmisteluun. Ne mahdollistavat myös laaja-alaisen ilmiöiden yhteensitomisen ja innovoinnin, esimerkiksi jäte- ja energiakysymysten tarkastelun yhdessä.
Määräysten tulee lähteä EU:n jätehierarkiasta. Niiden on ensisijaisesti ehkäistävä jätteen syntyä ja tuettava kierrätystä. Viimeisenä tulevat hyödyntäminen energiana ja sijoitus kaatopaikalle.
Jätemääräyksissä kysymysmerkki on Rouskiksen vaikutus sääntöjen laadintaan. Miten suunnittelun logiikka toimii, kun kuntien omistaman yrityksen talouden pohjana ovat suuret sisääntulevat jätevirrat, ei jätteen määrän vähentäminen. Miten estää se, ettei ohjelma ole sidoksissa yrityksen tavoitteisiin, vaan itsenäinen näkemys kuntalaisten tahdosta ?
Päättäjiltämme on ristiriitainen veto toisaalta huutaa kadotettujen vaikutusmahdollisuuksien perään, toisaalta estää ne omilla päätöksillään. On ristiriitaista kokea tuskaa vasta esityslistoilla näkyvistä asioista, ja samaan aikaan hylätä mahdollisuus pitkäaikaiseen valmisteluun.
Päästämällä tulevaisuuttamme vahvasti koskevat jätelinjaukset useiden kuntien yhteiseen virkamiesvalmisteluun, olemme totisesti luovuttaneet valtaa pois kaupunkimme luottamushenkilöiden käsistä.
Martti Halme (vihr)
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS  4.5.2010

Rouskis kaavailee (TS 3.2. ) mukaan rakentavansa Korvenmäkeen, Tupurin asuntoalueen kylkeen , yhden suomen suurimmista jätteenpolttolaitoksista. Tällainen laitos pystyisi polttamaan Turun ja koko Lounaisen Suomen jätteet. Turusta ei tunnu löytyvän uudelle jätteenpolttolaitokselle paikkaa.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi.
Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä runsas liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta.Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon ja ostamiseen
Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle.
EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen tilantarvetta.. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle.

Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Osa muoveista, joita ei voida kierrättää on parempi sijoittaa kaatopaikalle kuin polttaa. Päästörajoitukset edellyttävät, että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään.
On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen.
Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen rakentamisen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme (vihr )
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS 6.2.2010

——————————————————————————————–

Kastun talo korttelia koskeva kaavamuutos on ollut esillä useissa kaupungin lautakunnissa. Kaavamuutosasiassa on puhuttanut eniten itse Kastun talon kohtalo.

Sekä talon säilyttämisen, että se purkamisen puolesta on olemassa vahvoja ja päteviä argumentteja, jotka otetaan huomioon kaavamuutoskäsittelyssä. Kastun taloa huonokuntoisempia rakennuksia on korjattu paljon Suomessa ja maailmalla. Toisaalta paljon parempikuntoisiakin rakennuksia on purettu uuden rakentamisen alta. Kastun talon kohtalo Salossa onkin tahdon asia.

Lain mukaan kaavoituksesta päättää kaupunki. Kuntien päättäjät toimivat arkkitehtuurin puitteiden ja kaupunkikuvan kehityksen luojina hyväksyessään kaavat. Kaavoituksessa pyritään nykyisin aktiiviseen vuorovaikutukseen kuntalaisten, päättäjien, maanomistajien ja suunnittelijoiden kesken. Salaiset sopimukset sanelupolitiikasta puhumattakaan eivät kuulu nykyaikaiseen kaupunkien ja alueiden kehittämiseen.

Onnistunut ja maisemaan sopiva kaupunkirakenne lisää kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Torit, aukiot ja katumiljööt ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita

Salon kulttuurimaisemassa Kastun talolla on merkitystä eräänä harvoista tähän päivään asti säilyneistä iäkkäistä rakennuksista. Jälkijugendia edustava kivirakennus valmistui 1912. Kastun talossa on toiminut leipomo yhtäjaksoisesti miltei vuosisadan. Leipomo ja leipäkauppa-konditoriarakennuksena toiminut Kastun talo tuo kaupunkikuvassa positiivisella tavalla esille Salon vanhinta liiketoimintaperinnettä. Salossa tuskin on toista liikettä, joka on toiminut yhtäjaksoisesti melkein 90 vuotta samassa tilassa lähes samoin kalustein.

Salon yleiskaavassa 2020 Kastun talo on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi ja sillä on suojelumerkintä sr 6. Totta kuitenkin on, että Salon savisen maapohjan vuoksi talot ovat usein vajonneet ja siten kärsineet ajan saatossa. Kastun talo on kuitenkin säilytettävissä.

Myös Salossa on paineita uudistaa kaupungin keskustan näkymää. On selvää, että kaupunkinäkymä muuttuu jatkuvasti ja näillä leveysasteilla katoksien alla olevat kadut ovat monien mielestä miellyttäviä. Tonttien yhdistämisellä saavutetaan rakennushankkeeseen suuruuden tuomia säästöjä samalla kun rakennuksen mitat muuttuvat tontin mittaisista yksiköistä korttelin pituisiksi. Ei ole kuitenkaan toivottavaa, että Salon keskustan elävät kadut kutsuvine myymälöineen ja kahviloineen muuttuvat pitkiksi lasikäytäviksi.

Kastun talon yhteyteen on ehdotettu perustettavaksi mm. Salon oma kauppahalli. Se voisi olla ihmisenkokoinen ostospaikka nykyaikaisessa kaupungissa ja lähiseudun tuottajat saisivat lämpimän kauppapaikan keskelle kaupunkia. Monessa maailman suurkaupungeistakin paikallinen kauppahalli on matkustajia kiinnostava ikkuna alueen elämään.

Kastun talon tapaisia vanhoja rakennuksia on säilytetty eri puolilla Eurooppaa aivan kaupunkien kasvavissa keskustoissa. On etsitty ja löydetty ratkaisu, jossa vanha rakennus on säilytetty ottamalla se onnistuneesti osaksi uutta. Näin on säilytetty osa mennyttä rakennuskantaa myös jälkipolvien nähtäväksi ja koettavaksi.

Kaupunkia rakennetaan myös tulevaisuutta varten, ei vain nykysukupolville. Hyvään kaupunkikuvaan kuuluu, että kaupungin historian eri kerrokset jäävät näkyviin myös katukuvaamme, samoin oma aikamme. Rakennuksen purkaminen on aina lopullista. Siinä purkajat vievät jälkipolvilta mahdollisuuden arvostaa ja arvottaa kotipaikkansa menneisyyttä.

Martti Halme (vihr) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Simo Vesa (sd) kaupunginvaltuutettu

Ritva Sinervo (kok) rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen

Kristiina Uotila-Mäkinen (kesk) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Leila Hernesniemi (vas) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Anneli Suominen (ps) kaupunginvaltuutettu