Salon Seudun Vihreät ry.

Leena Manner kirjoitti tässä lehdessä (SSS 21.1.) aiheellisesti huolesta, jota kuntalaiset tuntevat päätöksenteon karkaamisesta virkamiehille ja ensi vaalikaudelle entistä vähälukuisemmalle luottamushenkilöjoukolle. Tämä demokratiavaje on totta, mutta sille yritetään kyllä tehdä jotain.
Mahdollisesti lakkautettavien aluetoimikuntien tilalle mietitään monenlaisia uusia vaikuttamisen keinoja. Suomalainen paikallisdemokratia pohjautuu siihen, että kunkin alueen ihmiset osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon ja ennen kaikkea myös päätösten valmisteluun. Tähän on olemassa ja jo käytössä eri puolella Suomea erilaisia käytäntöjä esimerkiksi kaupunginosalautakunnista kuntalaisraateihin.
Oleellista ei ole nimi vaan toiminnan sisältö ja vaikuttavuus. Kuntalaisten kuuleminen on tähän asti tarkoittanut virkamiesten pakollista ja usein varsin vastentahtoisen tuntuista tekeillä olevan päätöksen selittämistä kuntalaisille. Siinä vaiheessa kuntalaisten mielipiteillä ei ole enää mitään vaikutusta päätökseen.
Jyväskylässä käytössä olevissa asiakasraadeissa ihmiset saavat ilmoittautua mukaan raatiin pohtimaan esillä olevasta tärkeästä asiasta. Meillä Särkisalo-kodin lakkautus olisi ollut oiva esimerkkitapaus. Jyväskylän raatiin mahtuu 120 ihmistä ja heidän pitää olla varautuneita viettämään kaksi-kolme päivää kyseistä asiaa käsittelemässä. Kokouksissa kuullaan kaikki mahdolliset virkamiehet ja asiantuntijat ja lopuksi tullaan johonkin yhteiseen lopputulemaan. Se kerrotaan samalla kertaa medialle, virkamiehille ja luottamusmiehille. Kulloinenkin raati kootaan vain yhtä päätettävää asiakokonaisuutta varten.
Tässä mallissa on se hyvä puoli, että kaikki ko.asiasta kiinnostuneet saavat saman tiedon samaan aikaan. Päätöksenteon jälkeen siihen on helpompi sitoutua, jos on kokenut saavansa tarpeeksi tietoa ja ymmärtänyt kaikki taustalla olevat tekijät. Luottamushenkilöiden on varsinaisessa päätöksenteossa hankala ohittaa raatilaisten mielipide ja joka tapauksessa he tietävät mitä ihmiset asiasta ajattelevat. Jälkipuheiden ja oikaisuvaatimusten tarve vähenee.
Kuntalaisia oikeasti kuuleva hallintomalli vaatii virkamiehiltä asennemuutosta. Tasavertainen suhtautuminen oman alueensa asiantuntijaan, kyläläiseen, saattaa olla monelle virkamiehelle haaste. Päätöksenteon valmisteluun on lisättävä rutkasti avoimuutta. Nykyinen meno, jossa pelottavan usein luemme tästä lehdessä mitä olemme päättämässä, on toivottavasti kohta mennyttä aikaa.
Vaikka poliittinen demokratia siis väheneekin, niin saman aikaisesti uusi tulossa oleva kuntalaki ja Kuntaliitto haluavat rohkaista ihmisiä, kyläyhdistyksiä ja koko kansalaisjärjestökenttää toimimaan aktiivisesti oman alueensa kehittämiseksi ja osallistumaan päätöksenteon valmisteluun. Keinoja tähän haetaan ja testataan eri puolilla maata ja suuren kuntajakoremontin jälkeen niitä tarvitaan varmasti.
Näin tulemme toimimaan myös Salossa, emme suinkaan jätä kaupungin asioita virkamiesten ja muutamien poliitikkojen päätettäviksi. Parhaillaan istuvassa hallintosääntötyöryhmässä haemme salolaisia tapoja lisätä lähidemokratiaa. Kylien, asukasyhdistysten ja koko järjestökentän äänen on kuuluttava kaupungintalon kammareihin siinä kuin yritystenkin.
Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän pj
Hallintosääntötyöryhmän jäsen

Uuden Salon päätöksenteko on hetkittäin varsin vauhdikasta. Toissa viikolla maanantaina päätimme yksimielisesti hallituksessa laittaa suunnittelurahaa ensi vuoden budjettiin Perniön kunnantalon päiväkotikäyttöön muuntamisen selvittämiseksi.
Keskiviikkona saimme lehdestä lukea, että taloa ei siihen tarkoitukseen enää halutakaan. Sivistyslautakunnassa oli päädytty Saku Nikkasen ja Matti Varajärven ehdotuksesta poistamaan kunnan omien kiinteistöjen tutkiminen päivähoidon tulevaisuuden tarpeisiin. Miksi ihmeessä?
Lautakunnan päätöksen taustalla ollut vaikutusten arviointi ei asettanut uutta rakennettavaa päiväkotia oleellisesti paremmaksi vaihtoehdoksi kuin kunnantalon korjaamista. Kunnantalon remontti vaatisi selvityksen mukaan kompromisseja, niitä voidaan varmasti ennakkoluulottomalla suunnitteluasenteella helpottaa. Korjaamiselle ei ollut laskettu hintaa mutta uuden keskuspäiväkodin rakentamisen oli arvioitu maksavan 2,5 miljoonaa euroa. Muurlan kunnantalo korjataan 0,6 miljoonalla päiväkodiksi.
Kolme vuotta on eletty uuden kaupungin aikaa ja Perniön kunnantalon tulevaisuus on siis edelleen ihan auki. Keskellä kirkonkylää sijaitseva iso talo tarvitsee uudet käyttäjät, muutoin se jää kummituslinnamaiseksi muistomerkiksi vanhasta kunnasta. Ulkopuolisen ostajan varaan laskeminen on ajan ja rahan haaskaamista.
Tällainen suunnitelmien veivaaminen on päättäjän näkökulmasta todella turhauttavaa. Kaupunki on tiukassa talousahdingossa ja olisi kyettävä nopeisiin,tehokkaisiin ratkaisuihin. On hieno asia, että Perniön alueella on paljon päiväkoti-ikäisiä lapsia ja heille on järjestettävä asianmukaiset hoitopaikat.
Minusta kunnantalon muuttaminen lasten ja nuorten taloksi on edelleen kannatettava idea. Muualla maailmassa tehdään jopa vanhoista tehdasrakennuksista ennakkoluulottomalla suunnittelulla ja mielikuvituksella hulppeita ja toimivia tiloja. Vanhaa kunnioittaen mutta uuden ajan vaatimukset huomioon ottaen. Kyllä ne kuraeteiset ja ergonomisesti oikeaoppiset saniteettitilat saadaan istumaan myös kunnantalon seinien sisään.
Minkälaisen piristysruiskeen hiljaiselle raitille alueen lasten vilske päiväsaikaan antaisikaan! Vähän luovuutta ja mielikuvitusta kehiin, virka- ja luottamusmiehet. Aina ei ratkaisu voi olla uuden tilan rakentaminen, varsinkaan kun tyhjää ja korjauskelpoista tilaa on runsaasti tarjolla.
Eeva Koskinen
vihr.

Julkaistu 15.12. Perniönseudun lehdessä

Eriävä mielipide Salon kaupunginhallituksen esitykseen § 774

Salon kaupunginhallitus 28.11.2011

Pidän kaupunginhallituksen päätöstä yhdistymissopimuksen vastaisena ja jätän siitä alla olevan eriävän mielipiteeni.
Salon seudun kuntaliitoksen hallinnon ja palvelujenjärjestämissopimuksen 5.2 kohdassa yhdistymisavustusten käytöstä osoitetaan kohdan 5. Laajan demokratian kunta, mukaan kuntalaisdemokratian kehittämiseen 5.3 alakohdan mukaisesti puolue- ja kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittämiseen ja aktivoimiseen 100 000 euroa.
Osoitetut rahat on edelleen jaettava yhdistymissopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti. Kolmen vuoden aikana uusi Salo ei ole onnistunut vahvistamaan kuntalaisdemokratiaa toivotulla tavalla. Viimeisin ja konkreettisin esimerkki siitä on Särkisalon kaupunginosan asukkaiden avoin mielenosoitus ja tahdonilmaisu erota Salosta ja liittyä Kemiöön.
Kolmen suuren puolueen valtuustoryhmien keskenään tekemä päätös olla palauttamatta ko. rahoja uudelleen valmistelun kautta yhdistymissopimuksen tarkoittamaan käyttöön ja sen sijaan jättää ko. rahat kaupungin kassaan on vastoin avointa päätöksentekoa ja hallintoa mutta myös ennen kaikkea vastoin yhdistymissopimusta.
Nyt tehdyllä hallituksen päätöksellä rikotaan tietoisesti yhdistymissopimusta ja päätös mitätöi yhdistymissopimuksen muutkin kohdat eli asettaa koko sopimuksen kyseenalaiseksi.
Tehdyllä päätöksellä mitätöidään yhdistymissopimuksen muutkin kohdat ja mitätöimällä tämä yhdistymissopimus annetaan muille Suomen kunnille signaali, että niiden tekemät yhdistymissopimukset voidaan mitätöidä rikkomalla kaupunginhallituksen päätöksellä jotakin sopimuksen kohtaa. Tällä tavalla asetetaan kyseenalaiseksi kaikki Suomessa tapahtuneet ja tapahtuvat yhdistymissopimukseen perustuvat kuntien yhdistymiset.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös aiemmin tehtyyn valitukseen samasta asiasta osoittaa, että sopimuksen kirjainta pitää noudattaa. Kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollista yhdistymissopimuksen rikkomista.
Kannatan oikaisuvaatimuksen hyväksymistä ja yhdistyssopimuksessa tarkoitettujen varojen jakamista sopimuksen mukaisesti.
Eeva Koskinen vihr.