Salon Seudun Vihreät ry.

Suurten puolueiden käsitys demokratiasta on kuin heikoilla jäillä kulkemista. Heti, jos heitä ei oteta vakavasti, alkaa ritistä ja rätistä. Eduskunnan järjestäytyminen tarjosi monelle kansanedustajalle nimettömän mahdollisuuden olla eri mieltä kokoomuksen ja Sauli Niinistön kanssa, mutta mistä, se jäi kyllä äänestäjille vähän epäselväksi. Epämääräistä epäluottamusta jossain oli ja sitten se jonnekin hävisi.

Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja vakuutteli kolumnissaan taannoin, että kaupunkipolitiikassa ei ole oppositiota. Demarit eivät näytä olevan ihan samaa mieltä.

Meille pienempien puolueiden edustajille kysymys oppositiosta ja yhteistyöstä on ihan arkea. Paljon aikaa ja energiaa menee siihen, että mietitään miten ylipäätään on mahdollista saada äänemme kuuluviin päätöksenteossa kolmen suuren varjossa. Usein ainoaksi mahdollisuudeksi saada mielipiteensä edes esiin on äänestyttää asiasta.

Näin kävi myös Rouskiksen hallituspaikkojen jaossa, jossa kolme suurta olivat keskenään kaikessa hiljaisuudessa neuvotelleet ja sopineet asian. Se ei heidän mielestään koskenut lainkaan hallituksessa edustettuina olevia vasemmistoliittoa ja vihreitä. Valmistelu osoitti, että vanhakantainen isojen puolueiden pelin politiikka on ihan tätä päivää Salossa. Valtaa ja vallankäytön paikkoja jaetaan sulle-mulle-hengessä ja mistään ei luovuta ellei ole pakko.
Jätekysymys koskee joka ainutta ihmistä tässä kaupungissa. Olisi ollut vähintäänkin yhdistymissopimuksessa kirjatun ”laajan demokratian kaupungin” hengen mukaista, että hallituspaikat olisi jaettu tässä hengessä hallituksessa mukana olevien puolueiden kesken. On helppo olla valtuuston puheenjohtajan kanssa samaa mieltä keisarin uusista vaatteista, eli siitä, että moni asia uudessa Salossa näyttäytyy juuri tällaiselta kauniiden iskusanojen hokemiselta ilman todellisia käytännön toimia
Olemmeko nyt sitten oppositiossa? Miten vaikutamme esimerkiksi Rouskiksen suunnitelmiin alkaa polttaa Korvenmäessä Turunkin jätteet? Miten pääsemme mukaan kehittämään Salon jätepolitiikkaa? Tehtyjen päätösten lukeminen lehdestä ja kiukuttelu sen jälkeen ei paljon auta.
Tulossa on valtavan isoja kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen haluamme varmasti vaikuttaa, kutsutaan sitä sitten vaikka oppositiopolitiikaksi. Eri mieltä olemisen oikeus on demokratian perusasioita.
Eeva Koskinen
kaupunginhallituksen jäsen vihreä
Julkaistu Salon seudun sanomissa 5.2.2010

Salossa on viime aikoina keskusteltu kiivaasti ns. Itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamisesta. Jo kohta 30 vuotta suunnitteilla olleelle tiehankkeelle on nyt jostain syystä tullut tulenpalava kiire. Sitä oltaisiin rakentamassa jopa kaupungin valtiolle lainaamin varoin tilanteessa, jossa kaupungin omat verotulot putoavat rajusti ja menot kasvavat kuntaliitoksesta huolimatta. Säästöjä on haettu jopa lasten ruokalautasilta.

Kasvava kaupunki tarvitsee ohikulkuväyliä, se on selvä asia. Läpimenoliikenne ei kuulu kaupungin keskustaan. Vuosikymmeniä vanha ohitustien linjaus vaatii kuitenkin uudelleen arvioinnin ja sen pohjaksi selvät faktat liikenteen määrän nykytilasta ja kehityksestä.

Tämän keskustelun aika on edessä nyt syksyllä, kun uuden strategisen yleiskaavan suunnittelu alkaa. Nykyisen Salon luottamushenkilöt pääsevät silloin yhdessä ensi kertaa miettimään kokonaisuutena tämän kaupungin kaavoitusta, kasvamista ja tarvittavia kulkuväyliä, mukaan lukien mahdolliset ohitustiet, kevyen liikenteen verkot ja raideliikenne. Minne tulevat uudet asuin- ja teollisuusalueet, mihin suuntaan kaupunki kasvaa ja tihentyy? Miten vanhojen kuntakeskusten kasvamiseen kaavoitetaan?

 Nämä kaikki ovat tahdon asioita ja länsimaisen demokratian mukaan niistä päättävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Ei paikallinen rakennusfirma, valtakunnan mööpelikauppias tai saksalainen pankki.

Tien rakentamisen aloittaminen nyt laman ja työttömyyden aikana tuntuu hyvältä elvytystoiminnalta. Valitettavasti missään ei kuitenkaan ole luvattu tien urakoita salolaisille yrityksille tai työttömille. Ihan mahdollista on, että työmaalla häärivätkin ulkomaalaiset, niin kuin on tapahtunut esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Tämän lehden päätoimittaja kutsui kolumnissaan esitystäni ohitustien linjaamisen uudistamistarpeesta” haikailuksi.” Salo on uudessa strategiassaan julistautumassa vastuulliseksi viherkaupungiksi, jonka kantavina periaatteina ovat yhteisöllisyys ja demokratia. Kaupungin tulot kattavat menot ja suunnittelun pohjana on kestävän kehityksen mukainen maankäyttö. Minun on kovin vaikea nähdä tätä ikivanhalla linjauksella, epävarmalla rahoituksella ja kummallisella kiireellä ajettua ohitustien rakentamisintoa nykaikaisena ja vastuullisena tapana kehittää uutta Saloa.

Eeva Koskinen

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Julkaistu SSS 22-8-2009

Laajan demokratian Salo?

Salon valtuustossa päätettiin maanantaina neljän tulevan vuoden lautakuntapaikoista ja lautakuntien puheenjohtajuuksista. Lautakunnat ovat uutta Saloa rakennettaessa erittäin tärkeässä asemassa, sillä niissä päätetään mm. juuri hyväksytyn talousarvion toteuttamistavoista. Niissä tehdään sitä kuntalaisten arkea kaikkein konkreettisemmillaan ja on tärkeää, että lautakunnissa on mahdollisimman laaja ja osaava edustus.

Kunnissa on omanlaisia käytäntöjä ja kulttuureja luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Yleinen käytäntö on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto valitsee sitten yksimielisesti jäsenet ja puheenjohtajat eri toimielimiin. Varsin harvoin joudutaan vaalitoimituksiin, jotka voivat olla edessä, kun neuvotteluissa ei onnistuta.

Kuntaliiton ohjeen mukaan neuvotteluiden lähtökohtana on, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan.

Salossa vaalien jälkeiset ryhmien neuvottelut loppuivat lyhyeen pienryhmien ilmoitettua yhteistyöstään ja sen aivan laillisin perustein oikeuttamasta luottamuspaikkamäärästä. Isot puolueet ilmoittivat jatkavansa neuvotteluja keskenään.

Vihreiden, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten ryhmä sai vaaleissa 1/6 eli  15 prosenttia annetuista äänistä. Maanantain kokouksessa jaettiin 104 luottamuspaikkaa. Tästä 15 prosenttia on juuri ne 16 lautakuntapaikkaa, jotka ryhmä 11 sai.

Valtuuston kokouksessa Anteri Leppänen (sd) epäili vihreiden noudattavan lautakuntapaikkojen jaossa omaa lakiaan. Hän kuvaa tavoitettamme jonkin käsittämättömän vihreän laskuopin mukaiseksi, jota kukaan ei ymmärrä. Hän itse ei ole ilmeisesti koskaan kuullut Espoon mallista, jota myös mm. Lohjalla noudatetaan. Jossain nähdään hyvänä ja tarpeellisena ottaa kaikki politiikan toimijat mukaan päätöksentekoon.

Ryhmä 11 tavoitteli myös 15 prosenttia puheenjohtajuuksista, joita oli jaossa 24. Niistä 15 prosenttia
olisi ollut 3,6 kappaletta ja ryhmä haki kolmea puheenjohtajan paikkaa, yhtä varsinaista ja kahta varaa. Erillisessä puheenjohtajapykälässä tämä 15 prosenttia puheenjohtajuuksista olisi toteutunut.

Salossa sitä ei haluttu soveltaa, muualla tämä kyllä ymmärretään, kuten juuri Espoossa. Näin toimimalla toteutuu kaikkein tarkimmin kaikkien äänestäjien tahto ja äänestäjien äänet eivät mene hukkaan. Kun paikat jaetaan oikeudenmukaisesti yhdessä neuvotellen, on se hyvä alku tulokselliseen ja toimivaan yhteistyöhön.

Valtuustossa tehtyjä äänestyksi Leppänen kutsuu demokratian irvikuvaksi. Avoimen demokratian toteutumisen kannalta äänestys on maailman luonnollisin asia, mutta saattaa pitkään politiikassa erilaisia etukäteissopimuksia tekemään tottuneille olla kauhistus. Äänestystilanteessa kuntalaiset ja media näkevät ja kuulevat mistä on kyse ja miksi asiasta ollaan eri mieltä. Eri mieltä olemisen oikeus kuuluu sekin toimivaan länsimaiseen demokratiaan.

Valtuuston tammikuun kokoukseen jäi vielä mm. tarkastuslautakunnan valinta. Kolme suurinta valtuustoryhmää eivät halua tarkastuslautakuntaan paikkaa kaikille valtuustopuolueille, niinkuin esimerkiksi nykyisessä Salossa on. Tarkastuslautakunta on erittäin tärkeä elin, joka valvoo, että kaupunginhallitus ja virkamiehet toteuttavat valtuuston tahdon. Uutta Saloa rakennettaessa ja talousarvion toteuttamisesta seuratessa tämä lautakunta on äärimmäisen tärkeä.

Uuden Salon yhdistymissopimuksessa olemme sitoutuneet rakentamaan laajan demokratian Saloa. Paikka tarkastuslautakunnassa kaikille puolueille on aivan oleellinen tässäkin mielessä.

Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän pj