Salon Seudun Vihreät ry.

DI Jorma Vapaa nosti esiin Vuotoksen ja Kollajan altaat ratkaisuna Suomen energiakysymykseen. Hän tarjosi allaskysymystä osaksi Vihreiden politiikkaa.

Vihreät ovat laillisia ratkaisuja ajava puolue. Vuotoksen tekoaltaan rakentaminen on laitonta. Sen estää korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Alueella on myös EU:n Natura-alueiden status.

KHO:n päätös perustuu korvaamattoman arvokkaiden luontoarvojen, kasviston, eläimistön ja ekosysteemin, vaalimiseen. Vuotoksen alle jäisivät paitsi yksi Suomen tärkeimmistä lintualueista, Kemihaaran suot, myös kalavesiä, metsästys- ja marjastusmaita sekä porolaitumia. Samoin Kollajan rakentaminen olisi luonnonsuojelun näkökulmasta kestämätön ratkaisu.

Pelkkä puuaineksen pois kerääminen ei poista mätänevän kasviaineksen aiheuttamien metaanipäästöjen vähenemistä, puunrungot ovat vain osa ongelman kokonaisuutta. Tekoaltaat vierittäisivät Perämereen sellaisia raskasmetalli- ja fosforipäästöjen määriä, joita ei sallita tehtaidenkaan päästöiksi.

Tekoaltaiden tuottama energia olisi marginaalista, nappulaliigaa. Nykyisten vesivoimaloiden tehon nostaminen tuottaa kolmen Vuotoksen verran sähköä. Todellisia ratkaisuja energiakysymykseen ovat syöttötariffijärjestelmän kunnianhimoinen kehittäminen ja panostaminen hallituksen nyt esittämään uusituvan energian pakettiin.

Vihreiden politiikka edistää kestäviä ratkaisuja. Vihreät ovat esittäneet oman vastineensa ydinvoimaloille. Vihreän kasvun malli perustuu energiankäytön tehostamiselle, kulutushuippujen leikkaamiselle sekä uusiutuvan energian lisäämiselle. Näistä jälkimmäinen on maahamme uusia työpaikkoja, osaamista ja innovatiivisuutta tuova tie. Mallilla pystymme kestävästi, turvallisesti ja vastuutamme nykyisistä ja tulevista sukupolvista kantaen ratkaisemaan energiakysymyksen.

Anu Suosalo
Vihreä, KH varajäsen, Salo

Hallituksemme ehdottaa eduskunnalle kahta uutta ydinvoimalalupaa. Vaikka sähkönkulutus on kääntynyt laskuun. Eduskunta tullee päättämään ainakin yhdestä luvasta. Vaikka suurin osa kansasta vastustaa ajatusta.

Saksassa uusiutuva energia on tuottanut 300 000 uutta työpaikkaa ja vahvistanut kilpailukykyä. Meillä panostuksia kotimaiseen, lähellä tuotettuun energiaan kutsutaan väheksyvästi risupaketiksi.

Suomi matkaa hyvää vauhtia ydinvoimamaaksi. Päätöksen edessä yksittäinen ihminen tuntee itsensä voimattomaksi. Vellovathan kysymyksen ympärillä sanat kehitys, kasvu, tulevaisuus, kilpailukyky ja menestys, teollisuuden voimat.

Valta näyttää olevan kansamme edustajilla, mutta yksilö voi vaikuttaa. Yksilöistä muodostuu joukkovoima.

Voimme osoittaa mieltä. Voimme kuluttaa toisin. Voimme vaihtaa kotimme energian vihreään sähköön, ekosähköön, tuulisähköön. Voimme suosia ekoenergiaa käyttävien yritysten tuotteita. Voimme panostaa asumisen ekotehokkuuteen, siirtyä aurinkolämpöön, säädellä energiankäyttöä arjessamme. Voimme kuluttaa vähemmän, tavaroita, matkoja, olla hankkimatta aina uutta.

Meillä on hyvinkin aikaa. Olkiluoto 3:n epäonnistunut ja pitkittynyt rakennustyö valaa uskoa siihen, ettei uusia rakennusprojekteja kannata aloittaa, vaikka luvat myönnettäisiin. Tutkimustieto ydinvoimaloiden vaarallisuudesta lisääntyy. Elinkeinoelämän mielipide vaihtuu helpostikin, mikäli vihreä energia muuntuu kilpailukykyisimmäksi vaihtoehdoksi.

Paikalliset päättäjät voivat tehdä rohkeita, vastuullisia ja tulevaisuuden lapsille oikeudenmukaisia päätöksiä. Voimme kehittää Salosta ekoenergian viherlaakson, vahvistaa näin seutumme elinkeinorakennetta. Voimme olla yksi kunnista, jotka saavat osan niistä 20 000 uudesta työpaikasta, joita uusiutuvan energian paketti maahamme tuo. Päätökset vain on tehtävä pian, sillä muut kunnat ovat jo edellämme omine tutkimuskeskuksineen, koehankkeineen ja yritystukineen.

Emme ole yksin. Vaikka meille uskotellaan, ettei ihmisellä ole valtaa. Onhan heikoksi itseään tuntevia helpompi kontrolloida, helpompi saada uskomaan suurten päätösten ehdottomaan totuuteen. Meillä on valtaa rakentaa oma elämämme siten, että se tukee kestäviä ja turvallisia ratkaisuja. Siten voimme jättää maapallon puhtain mielin tuleville sukupolville.

Anu Suosalo
Vihreä valtuustoryhmä, sihteeri

Kaupunkimme jätepoliittisen ohjelman ja -määräysten päivitystyö on käynnistynyt Rouskis Oy:n osakaskuntien viranhaltijoiden ylikunnallisessa yhteistyöryhmässä. Kaupunginhallitus hylkäsi SDP:n ja Keskustan äänin Vihreiden valtuustoaloitteen Salon oman jätepoliittisen työryhmän perustamisesta. Tekninen lautakunta olisi halunnut työryhmän perustaa ja määritteli työryhmän työtehtäväksi Salon omien jätepoliittisten tavoitteiden ja erityisesti kaupungin Rouskis Oy:ta koskevan omistajapolitiikan tavoitteiden asettamisen ja kirjaamisen.
Samaan aikaan kaupunkimme luottamushenkilöiden keskuudessa on esiintynyt huoli vallan valumisesta virkamiehille. Keskisuuressa kaupungissamme päätöksenteon kulttuuri on muuttunut.
Vaikuttamisen välineeksi on noussut strategiatyö. Se on arvopohja päätöksille ja väline ohjata viranhaltijoiden valmisteluja. Lautakuntien tuloskortit ovat osa järjestelmää, samoin osasto- tai teemakohtaisen ohjelmat . Niillä annetaan virkamiehille linjaus siitä, miten luottamushenkilöt haluavat palveluja suunniteltavan sekä toteutettavan
Rouskiksen tulevaisuudesta on käyty keskustelua lehtien palstoilla. Olemme kuulleet kuinka yhtiön talous on kuralla jätemäärän vähentyessä. Irrallisia osia jätepolitiikan ongelmakentästä on tuotu luottamusmiesten päätettäväksi.
Rouskiksen osakaskuntien virkamiehet eivät voi tehdä kaupungille jätepoliittisia linjauksia yksin. Nyt luottamusmiehille tarjotut iltakoulut ja seminaarit ovat kertaluonteisia hetkiä mielipiteen esittämiseen. Työryhmät ovat pidempiaikaisia keinoja vaikuttaa valmisteluun. Ne mahdollistavat myös laaja-alaisen ilmiöiden yhteensitomisen ja innovoinnin, esimerkiksi jäte- ja energiakysymysten tarkastelun yhdessä.
Määräysten tulee lähteä EU:n jätehierarkiasta. Niiden on ensisijaisesti ehkäistävä jätteen syntyä ja tuettava kierrätystä. Viimeisenä tulevat hyödyntäminen energiana ja sijoitus kaatopaikalle.
Jätemääräyksissä kysymysmerkki on Rouskiksen vaikutus sääntöjen laadintaan. Miten suunnittelun logiikka toimii, kun kuntien omistaman yrityksen talouden pohjana ovat suuret sisääntulevat jätevirrat, ei jätteen määrän vähentäminen. Miten estää se, ettei ohjelma ole sidoksissa yrityksen tavoitteisiin, vaan itsenäinen näkemys kuntalaisten tahdosta ?
Päättäjiltämme on ristiriitainen veto toisaalta huutaa kadotettujen vaikutusmahdollisuuksien perään, toisaalta estää ne omilla päätöksillään. On ristiriitaista kokea tuskaa vasta esityslistoilla näkyvistä asioista, ja samaan aikaan hylätä mahdollisuus pitkäaikaiseen valmisteluun.
Päästämällä tulevaisuuttamme vahvasti koskevat jätelinjaukset useiden kuntien yhteiseen virkamiesvalmisteluun, olemme totisesti luovuttaneet valtaa pois kaupunkimme luottamushenkilöiden käsistä.
Martti Halme (vihr)
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS  4.5.2010