Salon Seudun Vihreät ry.

VALTUUSTOALOITE

Palveluverkon kehittämisessä kuunneltava kaupunkilaisia
Salossa valmistellaan parhaillaan palveluverkkoselvitystä ja palvelustrategiaa sekä mietitään mitä tehdään yhteisille tiloille kaupungin eri osissa. Suuri ja kuntalaisia kiinnostava kysymys on: mitä palveluja kaupungin eri alueille jää?
Yhdentymissopimukseen kirjattiin, että ”lähipalvelut järjestetään kuntalaisten lähellä taajamissa ja kylissä vahvistamalla sillä tavoin näiden alueiden elinvoimaisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat erityisesti lasten päivähoito, peruspetus, lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen.”
Yhdistymissopimukseen on kirjattu laajan demokratian kunnan tavoite ja 200 000 euroa kuntalaisten osallistumista lisäävään toimintaan, mm. kuulemistilaisuuksien järjestämiseen ja palvelujen käyttäjädemokratian vahvistamiseen.
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupunki kuuntelee kaupunkilaisia palveluverkon kehittämisestä internetissä toteutettavan kyselyn avulla. Koska kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta internetin käyttöön, vihreä valtuustoryhmä esittää lisäksi, että koulut avaavat ovensa ja tietotekniikkaluokkansa tätä varten ja oppilaat neuvovat kyselyyn vastaamisessa halukkaita sovittuina aikoina. Näin esimerkiksi 5-6 luokkien oppilaat saavat samalla käytännön oppitunnin yhteiskunnan toiminnoista ja selvän kuvan kaupungin moninaisista palveluista. Toimintamalli lisää myös eri ikäryhmien yhteisöllisyyttä.
Kyselyn voi niin halutessaan myös tulostaa ja palauttaa kirjallisena.
Mallia virkamiehet voivat halutessaan käydä ottamassa esimerkiksi Helsingistä, jossa kaupunkilaisten mielipidettä kysytään eri palveluiden ohella myös yhteisten tilojen käytöstä ja sähköisestä asioinnista.
http://palveluverkko.hel.fi/

1.3.2010

Vihreä valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE

Budjettialoite kulttuuriin suunnattujen rahojen kasvattamisesta Salossa suunnitelmallisesti 2010 - 2012

Salon kaupunki jakoi vuonna 2007 kulttuuriavustuksia 306 000 euroa. Kyse oli
tuolloin 25 000 asukkaan kaupungista. Vuonna 2010, 55 000 asukkaan kaupunki,
jakaa avustuksia hieman yli 200 000 e, 30% vähemmän kuin kolme vuotta
aeimmin. Salon Seudun Vihreät pelkäävät, että vanhoissa pienissä
ympäristökunnissa ennen yhdistymistä vallinneen nollapanostuksen siirtyminen
Salon tulo- ja menoarvioon vaikeuttaa kulttuurin toimintaa ja kehittymistä.
Kulttuurityöllä on äkillisen rakennemuutoksen kourimassa kaupungissa tärkeä
merkityksensä syrjäytymisen ehkäisyssä, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja
kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisessa.

Vihreä valtuustoryhmä esittää lisämäärärahaa yleisten kulttuuriasioiden
yksikölle, siten että kulttuuriyhdistyksille jaettaviin avustusmäärärahoihin
lisätään 50 000 e vuosittain kolmen vuoden ajan. Tällä tavoin Salon
vähitellen tulevina vuosina, tulevissa talousarvioissa, pyrkii
suunnitelmallisesti kasvattavamaan ja lähestymään kulttuurin osalta  muiden
samankokoisten kaupunkien tasoa.

1.3.2010
Vihreä valtuustoryhmä

Rouskis kaavailee (TS 3.2. ) mukaan rakentavansa Korvenmäkeen, Tupurin asuntoalueen kylkeen , yhden suomen suurimmista jätteenpolttolaitoksista. Tällainen laitos pystyisi polttamaan Turun ja koko Lounaisen Suomen jätteet. Turusta ei tunnu löytyvän uudelle jätteenpolttolaitokselle paikkaa.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi.
Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä runsas liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta.Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon ja ostamiseen
Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle.
EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen tilantarvetta.. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle.

Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Osa muoveista, joita ei voida kierrättää on parempi sijoittaa kaatopaikalle kuin polttaa. Päästörajoitukset edellyttävät, että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään.
On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen.
Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen rakentamisen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme (vihr )
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS 6.2.2010