Lauantaina 19.1.2008
Eeva Koskinen – 20. tammikuuta 2008 klo 13.18
Sateinen ja myrskyisä päivä ei tunnu valkenevan lainkaan. Koiraakin hirvittää lenkillä hämärän metsän rytisevät äänet. Ja aivan syystä, lenkkipolkumme kulkee läpi avohakkuun, jonka laitamilla kaatuu puita jokaisessa vähänkin tujummassa tuulessa. Metsänhoitoa tämäkin. Saksalaiset suuttuivat Nokian johdolle tämän ilmoitettua tehtaan siirrosta Romaniaan. Ministereitä myöten toimenpidettä on arvosteltu rajusti. Vaikka kaikki tietävät, että globaali pörssiyhtiö ratsastaa kansainvälisen talouskehityksen aallonharjalla aina sinne, missä tuulet ovat suopeimmat. Eli kustannukset alhaisimmat.
Jollain lailla saksalaisten tuohtumus tuntuu hyvältä ja osoittaa, että jossakin ihmisillä on vielä voimia ja rohkeutta sanoa mielipiteensä. Olla jyrkästi eri mieltä, paheksuakin. Perätä oikeuksiaan markkinavoimien myllerryksessä. Salon seudulla ja koko Suomessa Nokia on yritys ylitse muiden. Sitä kohdellaan silkkihansikkain julkisuudessa ja poliitikkojen puheissa. Nokian mahdollinen lähteminen Salosta on ikävä keskustelunaihe, joka tekee sen aloittavasta ihmisestä suorastaan isänmaan petturin. Sellaista asiaa ei ole, josta ei puhuta.
Salon uutta kaupunkia rakennettaessa tämäkin vaihtoehto olisi syytä ottaa vakavasti. Uuden kaupungin elinkeinopolitiikkaa ei voi rakentaa yhden toimialan varaan. ”Salon seutu on Nokian avulla saanut globalisaatiosta selkeitä hyötyjä”, sanotaan valmistuneessa strategiassa. Niinpä. Strategian elinkeinopoliittinen osio on kuin luottavaisen pikkulapsen lahjalista joulupukille, kaikkea tätä toivoisin, kiitos. Siihen on listattu kaikki ne toimenpiteet ja termit, joita jokainen kunta nykyään kirjaa omiin suunnitelmiinsa. Nykyisten vahvojen toimialojen vahvistaminen (Nokia go go), kasvavien toimialojen kehittyminen (Nokia go go), toimialat ylittävä verkottuminen, uusien yritysten syntyminen kuntaan, yritysten toimipaikkojen sijoittuminen kuntaan, hyvät yrityspalvelut, sukupolvenvaihdosten mahdollistaminen, ja työvoiman saatavuus. Aivan loistavaa, jos ja jos. Älkää ymmärtäkö väärin, en soisi oman uuden kaupunkini kehityksen missään nimessä pysähtyvän tai vaarantuvan. Sitä paitsi järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Juha Nummentalo sanoi uuden kaupungin seminaarissa joulukuussa, että hyvä lopputulos vaatii positiivisen asenteen lisäksi rakentavaa mutta kriittistä suhtautumista.
Suhtaudun erittäin positiivisesti ja rakentavasti uuteen Saloon. Uskon vakaasti sen tuovan mukanaan paljon sellaisia mahdollisuuksia koko seudulle, joita yksittäiset kunnat eivät olisi pystyneet missään oloissa tuottamaan. Mutta kriittinen olen monen asian suhteen, ja yksi on tämä it-huumaan hirttäytyminen. Toinen on demokratia ja pienten kylien ihmisten asiat. Kolmas on viherkaupungiksi julistautuminen ilman konkreettista suunnitelmaa mitä kaikkea se sitten käytännössä tarkoittaisi, ei edes liikennestrategiaa haluta tässä vaiheessa miettiä. Haloo, miten ihmeessä ikääntyvien ihmisten liikkuminen aiotaan oikeasti järjestää? Miten koulukyydit? Miten työpaikkaliikenne? Ja neljäs huoleni on tietysti naiset, meitähän ei tässä uuden luomisen prosessissa juurikaan ole näkynyt. Miespuheenjohtajat ja mieskunnanjohtajat sopivat asiat parhaaksi katsomallaan tavalla, mikä ei tietysti suinkaan aina ole vastoin naisten parasta. Mielestäni yhteiskunta, joka ei hyödynnä kaikkien osaamista, toimii tyhmästi ja ennen kaikkea tehottomasti.Sukupuolivaikutusten arvioinnista ei ole kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) puitelaissa suoranaista velvoitetta, mutta pääministeri Vanhasen hallitusohjelmassa tasa-arvon valtavirtaistaminen menee läpi kaikkien uudistusten. Selvitysmies Arto Koski lupasikin huolehtia siitä, että asiaan kiinnitetään huomiota paikallisessa uuden Salon arvioinneissa (ARMI).ARMI, PARAS, valtavirtaistaminen, suvaus, julkinen hallinto vilisee aivan käsittämättömiä sanayhdistelmiä. Ei ole ihme, jos ei ihan kaikkia kiinnosta. Kun kuitenkin on kyse vaan siitä, että yhteiskunnassa kaikkien ääni kuuluisi ja otettaisiin tasavertaisesti huomioon.
Avainsanat: kuntaliitos, markkinatalous, Nokia, tasa-arvo