Salon Seudun Sanomat 12.12.2008
Eeva Koskinen – Mielipiteet – 12. joulukuuta 2008 klo 12.47
Salon valtuustossa päätettiin maanantaina neljän tulevan vuoden lautakuntapaikoista ja lautakuntien puheenjohtajuuksista. Lautakunnat ovat uutta Saloa rakennettaessa erittäin tärkeässä asemassa, sillä niissä päätetään mm. juuri hyväksytyn talousarvion toteuttamistavoista. Niissä tehdään sitä kuntalaisten arkea kaikkein konkreettisemmillaan ja on tärkeää, että lautakunnissa on mahdollisimman laaja ja osaava edustus.
Kunnissa on omanlaisia käytäntöjä ja kulttuureja luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Yleinen käytäntö on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto valitsee sitten yksimielisesti jäsenet ja puheenjohtajat eri toimielimiin. Varsin harvoin joudutaan vaalitoimituksiin, jotka voivat olla edessä, kun neuvotteluissa ei onnistuta.
Kuntaliiton ohjeen mukaan neuvotteluiden lähtökohtana on, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan.
Salossa vaalien jälkeiset ryhmien neuvottelut loppuivat lyhyeen pienryhmien ilmoitettua yhteistyöstään ja sen aivan laillisin perustein oikeuttamasta luottamuspaikkamäärästä. Isot puolueet ilmoittivat jatkavansa neuvotteluja keskenään.
Vihreiden, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten ryhmä sai vaaleissa 1/6 eli 15 prosenttia annetuista äänistä. Maanantain kokouksessa jaettiin 104 luottamuspaikkaa. Tästä 15 prosenttia on juuri ne 16 lautakuntapaikkaa, jotka ryhmä 11 sai.
Valtuuston kokouksessa Anteri Leppänen (sd) epäili vihreiden noudattavan lautakuntapaikkojen jaossa omaa lakiaan. Hän kuvaa tavoitettamme jonkin käsittämättömän vihreän laskuopin mukaiseksi, jota kukaan ei ymmärrä. Hän itse ei ole ilmeisesti koskaan kuullut Espoon mallista, jota myös mm. Lohjalla noudatetaan. Jossain nähdään hyvänä ja tarpeellisena ottaa kaikki politiikan toimijat mukaan päätöksentekoon.
Ryhmä 11 tavoitteli myös 15 prosenttia puheenjohtajuuksista, joita oli jaossa 24. Niistä 15 prosenttia
olisi ollut 3,6 kappaletta ja ryhmä haki kolmea puheenjohtajan paikkaa, yhtä varsinaista ja kahta varaa. Erillisessä puheenjohtajapykälässä tämä 15 prosenttia puheenjohtajuuksista olisi toteutunut.
Salossa sitä ei haluttu soveltaa, muualla tämä kyllä ymmärretään, kuten juuri Espoossa. Näin toimimalla toteutuu kaikkein tarkimmin kaikkien äänestäjien tahto ja äänestäjien äänet eivät mene hukkaan. Kun paikat jaetaan oikeudenmukaisesti yhdessä neuvotellen, on se hyvä alku tulokselliseen ja toimivaan yhteistyöhön.
Valtuustossa tehtyjä äänestyksi Leppänen kutsuu demokratian irvikuvaksi. Avoimen demokratian toteutumisen kannalta äänestys on maailman luonnollisin asia, mutta saattaa pitkään politiikassa erilaisia etukäteissopimuksia tekemään tottuneille olla kauhistus. Äänestystilanteessa kuntalaiset ja media näkevät ja kuulevat mistä on kyse ja miksi asiasta ollaan eri mieltä. Eri mieltä olemisen oikeus kuuluu sekin toimivaan länsimaiseen demokratiaan.
Valtuuston tammikuun kokoukseen jäi vielä mm. tarkastuslautakunnan valinta. Kolme suurinta valtuustoryhmää eivät halua tarkastuslautakuntaan paikkaa kaikille valtuustopuolueille, niinkuin esimerkiksi nykyisessä Salossa on. Tarkastuslautakunta on erittäin tärkeä elin, joka valvoo, että kaupunginhallitus ja virkamiehet toteuttavat valtuuston tahdon. Uutta Saloa rakennettaessa ja talousarvion toteuttamisesta seuratessa tämä lautakunta on äärimmäisen tärkeä.
Uuden Salon yhdistymissopimuksessa olemme sitoutuneet rakentamaan laajan demokratian Saloa. Paikka tarkastuslautakunnassa kaikille puolueille on aivan oleellinen tässäkin mielessä.
Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän pj