Ydinvoimaluvat ovat suuri virhe

Eduskunta myönsi tänään luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Ydinvoimapäätös tehtiin tilanteessa, jossa kansan enemmistö vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Päätös on mielestämme Suomen politiikassa historiallisen suuri virhe.

Ydinvoiman lisärakentaminen on ennen kaikkea suuri tilaisuuden menetys Suomelle, esimerkiksi asentajille, metsänomistajille, rakentajille ja metsureille ympäri maan.

Vihreät niin eduskunnassa kuin kaduilla ja netissä tekivät hartiavoimin töitä koko hallituskauden ajan sen puolesta, että suomalaisessa energiapolitiikassa uskallettaisiin katsoa menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Halusimme luoda uusiutuvan energiatuotannon ja energiatehokkuuden aloille runsaasti uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Halusimme tehdä Suomesta energiapolitiikan edelläkävijän.

Tarjosimme hallituksessa uusiutuviin energiamuotoihin sekä energiatehokkuuden lisäämiseen perustuvan energiatuotantomallin, joka osoitti, että lisäydinvoimaa ei tarvita. Teimme töitä eduskunnassa sen eteen, että ydinvoimaratkaisun päätösprosessi olisi ollut mahdollisimman avoin ja reilu. Äänestimme ja toimimme ainoana puolueena yksimielisesti ydinvoimaa vastaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla – hallituksessa, valiokunnissa ja eduskunnassa.

Silti hävisimme taistelun. Poliittinen vääntövoimamme ei riittänyt. Olemme todella pettyneitä siihen, että järkiargumentit eivät voittaneet tätä keskustelua. Kansanedustajien enemmistön päitä ei kääntänyt esimerkiksi ympäristövaliokunnan enemmistön kanta tai se tosiasia, että hallitus on aiemmin linjannut, ettei ydinsähköä rakenneta vientiin.

–

Vaikka kevät oli raskas, kesällä on hyvä kerätä voimia ja suunnata katse vähitellen tulevaisuuteen. Työmme vihreämmän energiapolitiikan puolesta jatkuu. Hallitus on sitoutunut uusiutuvien energiamuotojen merkittävään lisäämiseen ja toimiin energiatehokkuuden edistämiseksi. Teemme kaikkemme sen eteen, että nämä hankkeet toteutetaan täysimääräisinä. Päätöksiä uusiutuvan energian edistämiskeinoista on luvassa syksyllä.

Meitä Vihreitä tarvitaan jatkamaan työtä vihreämmän maailman puolesta. On väännettävä kättä taantumuksellistenkin voimien kanssa. On työskenneltävä sen puolesta, että Suomi muuttuisi avoimemmaksi, tasa-arvoisemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi – vihreämmäksi yhteiskunnaksi.

Kiitokset kaikille, jotka ydinvoimakamppailun aikana ovat tunteja laskematta tehneet työtä tulevaisuuteen katsovan, kunnianhimoisen, ydinvoimattoman Suomen puolesta. Erityiskiitokset uutterille kansalaisjärjestöjen ja Äänestä ydinvoima historiaan -verkoston aktiiveille.

Rauhallista kesää toivottaen,

Salon Seudun Vihreät

——————————————

Valtuustokysymys kaupunginjohtaja Antti Rantakokolle 14.06.2010

Valtuustokysymykset – 16. kesäkuuta 2010 klo 14.55

Salossa on jo vuoden ajan pidetty kaupunginjohtajan koolle kutsumana valtuustoryhmien puheenjohtajien keskustelutilaisuuksia, joissa on käsitelty ajankohtaisia ja suuria kaupunkia koskevia asioita.
 Viimeiseen valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukseen 2. kesäkuuta oli kutsuttu vain kolmen suurimman valtuustoryhmän edustajat ja jätetty kutsumatta neljän, olemassa olevan valtuustoryhmän puheenjohtajat. Valtuuston puheenjohtajan mukaan jatkossa neljä valtuustoryhmää tulisi saamaan yhden yhteisen edustajan ko. tilaisuuksiin.
Salossa on edessään mittavat säästötoimenpiteet, jotka koskettavat kaikkia kuntalaisia. Kuntalain pykälissä 27, 29 ja 43 korostetaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja tiedonsaantia sekä varsinkin luottamushenkilöiden oikeutta tarvitsemaansa tiedonsaantiin.
Salon hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen on kirjattu tavoitteeksi laajan demokratian kunta ja luottamushenkilöhallinnon vahvistaminen erityisesti ensimmäisellä valtuustokaudella.
Minkä nimisten valtuustoryhmien puheenjohtajat kaupunginjohtaja aikoo kutsua seuraaviin mahdollisiin valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamisiin?

Eeva Koskinen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
———————————————————————————————————–  
Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro tarkastuslautakunnan kertomuksesta 14.6.2010

Vihreä valtuustoryhmä on äärimmäisen tyytyväinen tarkastuslautakunnan lausuntoon, joka osoittaa, että meillä demokratia toimii, sittenkin. Kun aihetta ilmenee, pyyhkeitä tulee ja nämä aiheelliset pyyhkeet oli suorastaan ilo saada, niin selkeällä ja hyvällä suomen kielellä ne oli kirjoitettu Hyviä huomioita ja kysymyksiä on paljon. Hallituksen jäsenenä on tunne, että nipin napin selvittiin kuivin jaloin. Samaan viittaa myös varsinaisten tilintarkastajien lausunto, jossa todetaan, että tilin päätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta.

Uuden kaupungin toiminnalliset tavoitteet eivät ole toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. Esimerkiksi joukkoliikenne on jäänyt kaupungin muiden asioiden jalkoihin ja odotukset eivät ole toteutuneet. Tarkastuslautakunta patistaakin päättäjiä tekemään viipymättä päätökset joukkoliikenteen palvelutason määrittelemiseksi. Vihreä valtuustoryhmä on tästä huomiosta hyvin iloinen, vuoden mittaan on itse kunkin hermot olleet kireällä useammankin kerran joukkoliikenteen kehittämisen käsittämättömän hitauden vuoksi.
Lautakunta on ottanut kantaa myös lähipalveluihin, ne on nyt määriteltävä ja niiden onnistumisen arvioimiseksi on luotava mittarit. Viherkaupunki-ideaa lautakunta on pitänyt hyvänä, mutta haluaa sille valtuuston hyväksymän määritelmän. Niin haluamme mekin ja vihreä valtuustoryhmä pitää kummallisena, että näitä kahta uuden kaupungin aivan keskeistä asiaa ei ole saatu puolentoista vuoden valtuustokauden aikana vielä millään yhteisellä foorumilla käsiteltyä. Ruissalon valtuustoseminaarissa siihen olisi ollut loistavat puitteet, vaan ei ollut tahtoa.
Tarkastuslautakunta edellyttää hallitukselta myös pikaisia selvityksiä mm. ravitsemuspalveluiden muutoksista ja ulkoistamisen hyödyistä ja haitoista. Lisäksi se kehottaa toteuttamaan talousarviossa esitetyt asiakaskyselyt, jotta palveluiden laatua voidaan kehittää asukaslähtöisesti. Loistavia toimeksiantoja, kiitokset lautakunnalle!
Vielä yksi huomio. Aluetoimikuntien rooli ei ole tarkastuslautakunnan mukaan selvinnyt kuntalaisille, luottamushenkilöille eikä virkamiehille. Mitähän aluetoimikuntien jäsenten pitäisi tästä huomiosta ajatella, onko vika aluetoimikunnissa, niiden epämääräisissä toimintaohjeissa tai pikemminkin ohjeistuksen puutteessa vai meissä luottamushenkilöissä?Kannattaa seurata Lahden kuntaliitoksen lähidemokratian kehittymistä, siellä on keskittämisen ohella tarkoitus hajauttaa osa toiminnoista takaisin entisiin kuntiin . Aluelautakunnat tulevat käsittelemään mm. kaavoitusta ja aluekoordinaattorit toimivat linkkeinä asukkaiden ja uuden kaupungin välillä.
Salon kaupunki tarvitsee asukkaidensa luottamuksen ja siksi lähidemokratia on otettava vakavasti meilläkin.
———————————————————————————–
Salon Seudun Vihreät järjestävät ma 14. 6. Hilkan Salissa klo 19.00 elokuvaesityksen    INTO ETERNITY 
Tanskalaisohjaajan ydinjätekysymykseen pureutuva elokuva tuo uusia näkökulmia päivänpolttavaan ydinvoimalakysymykseen. Kuinka pystymme ennakoimaan ongelmia, joita emme osaa edes kuvitella, kysyy Michael Madsen. Ja virkamiehet kiemurtelevat yrittäessään vastata kysymyksiin, joihin ei ole vastauksia.Eurajoen peruskallioon louhitaan maailman ensimmäistä ydinjätteen loppusijoitusluolastoa, Onkaloa, jossa rakentajien täytyy ottaa huomioon ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja mikä ehkä pahinta: myös ihmisen uteliaisuus. Jätteet täytyy jättää rauhaan 100 000 vuodeksi. Tähän mennessä mikään ihmisen rakentama ei ole säilynyt edes kymmenesosaa tuosta ajasta. Entä millä kielellä tai symboleilla varoitamme tulevia sivilisaatioita siitä, että kyseessä ei ole aarre vaan tappava hauta?Into Eternity on esitetty kutsuvierasnäytöksenä myös lopullisen ydinvoimalapäätöksen tekijöille Eduskunnassa. Filmi on kiertänyt Suomea ja nyt se on nähtävissä myös Salossa. Elokuva voitti pääpalkinnon Visions du Reel -elokuvafestivaalilla Nyonissa, Sveitsissä. Elokuva osallistuu myös Tribecan elokuvajuhlien kansainvälisten dokumenttielokuvien kilpasarjaan

Tervetuloa tilaisuus on maksuton !

  ————————

Vihreitä vastauksia Jukka Roosille

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Roos toi ansiokkaasti esille huolen eläköityvästä Suomesta ja nuorisotyöttömyydestä viime sunnuntaina SSS:n kolumnissaan. Elämme muuttuvassa maailmassa. Kaikkien meidän velvollisuutena on nyt huolehtia hyvinvoinnista.

Elämä Salossa näyttäytyy 20 vuoden kuluttua hyvin toisenlaiselta, liki puolet asukkaistamme on tuolloin yli 65-vuotiaita. Ainoa tie on vähentää kunnan maksettavaksi kaatuvia ongelmia - sairauksia, hoidon tarvetta, köyhyyttä, liikkumisen esteitä. Pärjätäksemme on meidän ymmärrettävä aktiivisten nuorten merkitys ja pitkien työurien mahdollisuudet.

Terveydenhuollossa painopiste on siirrettävä ehkäisyyn. Tämä tarkoittaa seniorineuvoloita, yhdistystoiminnan tukemista ja ihmisten omaehtoisuuden arvostamista. Kuntalaisten itsensä on kyettävä vaikuttamaan hyvinvointipalveluihin ja lähiympäristöönsä, olla mukana suunnittelemassa ja toimimassa. Vanhusneuvostojen merkitystä on kasvatettava.

Vihreät suhtautuvat vakavasti eläköitymisen haasteisiin. Puheenjohtaja Anni Sinnemäki toi 17.4. esille sen kuinka työurien pidentäminen ei ole uhka, jos se rakennetaan ihmisten kautta. Työntekijöille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Työn on joustettava elämäntilanteiden mukaan - perheen ja työn yhdistämiseen, kouluttautumiseen, omaishoitajuuteen, vapaaehtoistyön arvostamiseen osaamisena. Työkyvyn ylläpito on tärkeä haaste jokaiselle työnantajalle jo nyt.

Nuorisotyöttömyyden hoidossa nuorten oma aktiivisuus on voimavara. Nuorten vahva osallistuminen ratkaisujen etsintää toisi Salossakin esiin raikkaita vaihtoehtoja. Panostukset nuorten aktivoimiseen kannattelevat pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitsemme itseensä luottavia ihmisiä huolehtimaan eläköityvästä Suomesta 20 vuoden päästä.

Tarvitsemme nyt hankkeita, joissa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla merkittävä itsensä näköisen toiminnan kautta. Tällä tavoin Salo voisi nousta nuorisotyöttömyyden esimerkkikunnaksi.

Salolla on jo halua panostaa ihmisläheisyyteen. Palvelukeskus Jelppi, nuorisotyöttömyyden Nuotti-hanke ja Ammattiopiston oppilaiden Hyvinvoinnin työkalupakki ovat esimerkkejä uuden etsimisestä.

Toivottavasti niistä kaikista kehkeytyy, perinteisten neuvotapalveluiden sijaan, ihmisten omaa aktiivisuutta, omaa vaikuttamista ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien löytymistä. Sitä tarvitsemme, että ikääntyneiden Salossa on hyvä asua myös vuonna 2030.

Anu Suosalo
Vihreä valtuustoryhmä, siht.
eduskuntavaaliehdokas
julkaistu sss 23.4. 2010

Muokkaa – Ei kommentteja »

——————————–

”Millä mennään?”  Joukkoliikeenne seminaari Moision koululla

 Salon seudun vihreät järjestivät keskustelutilaisuuden kaupungin joukkoliikenteestä Moision koulun auditoriossa 13. huhtikuuta klo 18. 

“Ulkoiset raideyhteydet”
Varsinais-Suomen liiton maakuntainsinööri Janne Virtanen

“Turku-Salo paikallisjunat liikkeelle jo seuraavalla hallituskaudella”
Mikko Laaksonen
Vihreän liiton liikennepoliittisen toimikunnan jäsen,
kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu, Turku

“Joukkoliikenneviranomaisen tehtävät”
Salon Liikennepalvelupäällikkö, joukkoliikennetyöryhmän valmistelija
Roope Virta

——————————–

Varsinais-Suomen Vihreät valitsivat ensimmäiset 8
eduskuntavaaliehdokasta 27.3. Paimiossa piirin kevätkokouksessa. Salosta
mukana on Anu Suosalo.
Lisätietoja piirin sivuilta.

—————————————————————-

KETÄ VARTEN YDINVOIMALOITA SUOMEEN RAKENNETAAN ?

Pekka Leppänen Salon Seudun Sanomat 10.3. 2010

 ——————————————————————-

Vihreää Saloa rakennetaan  joka sunnuntai  klo 17 .30 tuttuun tapaan.

Tervetuloa keskustelemaan ja ideoimaan.

Salon  Kaupungintalo, ent. valtuustosali, Tehdaskatu 1

Lisätietoja:
Wilhelmiina Kallio  050 5642392. wkallio[at]nic.fi .
Martti Halme  0400 323369 mara[at]marttihalme.fi

——————————————————————

Salon Vihreä Valtuustoryhmä teki   3 aloitetta   maaliskuun valtuuston kokouksessa  1.3. 2010

Palveluverkon kehittämisessä kuunneltava kaupunkilaisia

Palveluverkon kehittämisessä kuunneltava kaupunkilaisia
Salossa valmistellaan parhaillaan palveluverkkoselvitystä ja palvelustrategiaa sekä mietitään mitä tehdään yhteisille tiloille kaupungin eri osissa. Suuri ja kuntalaisia kiinnostava kysymys on: mitä palveluja kaupungin eri alueille jää?       Lue lisää >>>

Budjettialoite kulttuuriin suunnattujen rahojen kasvattamisesta Salossa suunnitelmallisesti 2010 - 2012

Salon kaupunki jakoi vuonna 2007 kulttuuriavustuksia 306 000 euroa. Kyse oli
tuolloin 25 000 asukkaan kaupungista. Vuonna 2010, 55 000 asukkaan kaupunki,
jakaa avustuksia hieman yli 200 000 e, 30% vähemmän kuin kolme vuotta
aeimmin.           Lue lisää >>>

Viikoittainen kasvisruokapäivä Salon kouluihin ja päiväkoteihin

Kolmasosa suomalaisten ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta. Kasvisruoan lisäämisellä
joukkoruokailussa voidaan merkittävästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja
ekologista jalanjälkeä Salossakin.       Lue lisää >>>

————————————————————————————————————–

Jätteenpoltto ei ole kierrätystä tai uusiokäyttöä

Rouskis kaavailee (TS 3.2. ) mukaan rakentavansa Korvenmäkeen, Tupurin asuntoalueen kylkeen , yhden suomen suurimmista jätteenpolttolaitoksista. Tällainen laitos pystyisi polttamaan Turun ja koko Lounaisen Suomen jätteet. Turusta ei tunnu löytyvän uudelle jätteenpolttolaitokselle paikkaa.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi.
Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä runsas liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta.Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon ja ostamiseen
Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle.
EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen tilantarvetta.. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle.
Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Osa muoveista, joita ei voida kierrättää on parempi sijoittaa kaatopaikalle kuin polttaa. Päästörajoitukset edellyttävät, että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään.
On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen.
Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen rakentamisen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme (vihr )
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo
Julkaistu SSS 6.2.2010
———————————————————————————————–

Kiukutteludemokratiaa

Suurten puolueiden käsitys demokratiasta on kuin heikoilla jäillä kulkemista. Heti, jos heitä ei oteta vakavasti, alkaa ritistä ja rätistä. Eduskunnan järjestäytyminen tarjosi monelle kansanedustajalle nimettömän mahdollisuuden olla eri mieltä kokoomuksen ja Sauli Niinistön kanssa, mutta mistä, se jäi kyllä äänestäjille vähän epäselväksi. Epämääräistä epäluottamusta jossain oli ja sitten se jonnekin hävisi.

Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja vakuutteli kolumnissaan taannoin, että kaupunkipolitiikassa ei ole oppositiota. Demarit eivät näytä olevan ihan samaa mieltä.

Meille pienempien puolueiden edustajille kysymys oppositiosta ja yhteistyöstä on ihan arkea. Paljon aikaa ja energiaa menee siihen, että mietitään miten ylipäätään on mahdollista saada äänemme kuuluviin päätöksenteossa kolmen suuren varjossa. Usein ainoaksi mahdollisuudeksi saada mielipiteensä edes esiin on äänestyttää asiasta.

Näin kävi myös Rouskiksen hallituspaikkojen jaossa, jossa kolme suurta olivat keskenään kaikessa hiljaisuudessa neuvotelleet ja sopineet asian. Se ei heidän mielestään koskenut lainkaan hallituksessa edustettuina olevia vasemmistoliittoa ja vihreitä. Valmistelu osoitti, että vanhakantainen isojen puolueiden pelin politiikka on ihan tätä päivää Salossa. Valtaa ja vallankäytön paikkoja jaetaan sulle-mulle-hengessä ja mistään ei luovuta ellei ole pakko.
Jätekysymys koskee joka ainutta ihmistä tässä kaupungissa. Olisi ollut vähintäänkin yhdistymissopimuksessa kirjatun ”laajan demokratian kaupungin” hengen mukaista, että hallituspaikat olisi jaettu tässä hengessä hallituksessa mukana olevien puolueiden kesken. On helppo olla valtuuston puheenjohtajan kanssa samaa mieltä keisarin uusista vaatteista, eli siitä, että moni asia uudessa Salossa näyttäytyy juuri tällaiselta kauniiden iskusanojen hokemiselta ilman todellisia käytännön toimia
Olemmeko nyt sitten oppositiossa? Miten vaikutamme esimerkiksi Rouskiksen suunnitelmiin alkaa polttaa Korvenmäessä Turunkin jätteet? Miten pääsemme mukaan kehittämään Salon jätepolitiikkaa? Tehtyjen päätösten lukeminen lehdestä ja kiukuttelu sen jälkeen ei paljon auta.
Tulossa on valtavan isoja kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen haluamme varmasti vaikuttaa, kutsutaan sitä sitten vaikka oppositiopolitiikaksi. Eri mieltä olemisen oikeus on demokratian perusasioita.
Eeva Koskinen
kaupunginhallituksen jäsen vihreä
Julkaistu Salon seudun sanomissa 5.2.2010

———————————————————————

Salon joukkoliikenne mietittävä kokonaan uusiksi  SSS 26.1.2010

————————————————————————————————

Salon Vihreä valtuustoryhmä teki tammikuun valtuuston kokouksessa kaksi   alla olevaa aloitetta.

————————————————————————————————
Kuntalaisaloite verkkosivuille

Salon tavoitteena on olla laajan demokratian kunta, jossa erityistä huomiota kiinnitetään kuntalaisten osallistumista lisäävään toimintaan.

Uusi Salo on laaja ja kaikilla kuntalaisilla ei ole suoria yhteyksiä päättäjiin. Uuden kaupungin rakentumisvaiheessa kuntalaisilla on paljon ajatuksia ja ideoita, joita virkamiesten ja päättäjien on syytä kuunnella.

Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa (Kuntalain 28 §).  Aloiteoikeudella lisätään kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aloitteen voi tehdä joko kaupunginhallitukselle tai asiaa hoitavalle lautakunnalle.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Salon verkkosivuille lisätään nyt heti kohta kuntalaisaloitteet ja linkin alle laitetaan selkeät kuntalaisaloitteen teko-ohjeet. Aloitteen voi toimittaa joko sähköisesti tietoturvasääntöjä noudattaen tai kirjallisena. Aloitteiden käsittelystä seuranneista toimenpiteistä kerrotaan samalla sivulla.

Vihreä valtuustoryhmä
——————————————————————-

Kylätilojen käyttö

Laajan Salon erilaiset järjestöt ja yhdistykset toimivat eri puolella kaupunkia, myös kylissä ja kuntakeskuksissa. Jotta yhdistymissopimuksessa tarkoitettu hyvän asumisviihtyvyyden kunta toteutuisi, tarvitsevat yhdistykset tiloja, joissa kokoontua.

Nyt meneillään oleva kaupungin tilojen kartoitus ja tilojen vuokrien säätäminen markkinahintaiseksi ei saa vaikeuttaa normaalia kaupunkilaisten yhdistystoimintaa.

Yhdistymissopimuksessa on kotiseutuyhdistysten, asukasyhdistysten ja kyläyhdistysten toiminnan tukemiseen osoitettu 200 000 euroa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Salon kaupunki päättää vuokrata pääosin maksutta eri kuntakeskuksissa ja kylillä olevia kaupungin tiloja, kuten koulujen luokkia tai juhlasaleja, yhdistysten ja järjestöjen käyttöön.

Vuokrauksen yhteydessä sovitaan tilakohtaisesti ovien aukaisuista ym. vuokrausehdoista ja ohjeet ja yhteystiedot laitetaan kaupungin verkkosivuille helposti löydettäviksi.

Vihreä valtuustoryhmä

———————————————————————

Kastun talon kohtalo on tahdon asia

Kastun talo korttelia koskeva kaavamuutos on ollut esillä useissa kaupungin lautakunnissa. Kaavamuutosasiassa on puhuttanut eniten itse Kastun talon kohtalo.

Sekä talon säilyttämisen, että se purkamisen puolesta on olemassa vahvoja ja päteviä argumentteja, jotka otetaan huomioon kaavamuutoskäsittelyssä. Kastun taloa huonokuntoisempia rakennuksia on korjattu paljon Suomessa ja maailmalla. Toisaalta paljon parempikuntoisiakin rakennuksia on purettu uuden rakentamisen alta. Kastun talon kohtalo Salossa onkin tahdon asia.

Lain mukaan kaavoituksesta päättää kaupunki. Kuntien päättäjät toimivat arkkitehtuurin puitteiden ja kaupunkikuvan kehityksen luojina hyväksyessään kaavat. Kaavoituksessa pyritään nykyisin aktiiviseen vuorovaikutukseen kuntalaisten, päättäjien, maanomistajien ja suunnittelijoiden kesken. Salaiset sopimukset sanelupolitiikasta puhumattakaan eivät kuulu nykyaikaiseen kaupunkien ja alueiden kehittämiseen.

Onnistunut ja maisemaan sopiva kaupunkirakenne lisää kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Torit, aukiot ja katumiljööt ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita

Salon kulttuurimaisemassa Kastun talolla on merkitystä eräänä harvoista tähän päivään asti säilyneistä iäkkäistä rakennuksista. Jälkijugendia edustava kivirakennus valmistui 1912. Kastun talossa on toiminut leipomo yhtäjaksoisesti miltei vuosisadan. Leipomo ja leipäkauppa-konditoriarakennuksena toiminut Kastun talo tuo kaupunkikuvassa positiivisella tavalla esille Salon vanhinta liiketoimintaperinnettä. Salossa tuskin on toista liikettä, joka on toiminut yhtäjaksoisesti melkein 90 vuotta samassa tilassa lähes samoin kalustein.

Salon yleiskaavassa 2020 Kastun talo on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi ja sillä on suojelumerkintä sr 6. Totta kuitenkin on, että Salon savisen maapohjan vuoksi talot ovat usein vajonneet ja siten kärsineet ajan saatossa. Kastun talo on kuitenkin säilytettävissä.

Myös Salossa on paineita uudistaa kaupungin keskustan näkymää. On selvää, että kaupunkinäkymä muuttuu jatkuvasti ja näillä leveysasteilla katoksien alla olevat kadut ovat monien mielestä miellyttäviä. Tonttien yhdistämisellä saavutetaan rakennushankkeeseen suuruuden tuomia säästöjä samalla kun rakennuksen mitat muuttuvat tontin mittaisista yksiköistä korttelin pituisiksi. Ei ole kuitenkaan toivottavaa, että Salon keskustan elävät kadut kutsuvine myymälöineen ja kahviloineen muuttuvat pitkiksi lasikäytäviksi.

Kastun talon yhteyteen on ehdotettu perustettavaksi mm. Salon oma kauppahalli. Se voisi olla ihmisenkokoinen ostospaikka nykyaikaisessa kaupungissa ja lähiseudun tuottajat saisivat lämpimän kauppapaikan keskelle kaupunkia. Monessa maailman suurkaupungeistakin paikallinen kauppahalli on matkustajia kiinnostava ikkuna alueen elämään.

Kastun talon tapaisia vanhoja rakennuksia on säilytetty eri puolilla Eurooppaa aivan kaupunkien kasvavissa keskustoissa. On etsitty ja löydetty ratkaisu, jossa vanha rakennus on säilytetty ottamalla se onnistuneesti osaksi uutta. Näin on säilytetty osa mennyttä rakennuskantaa myös jälkipolvien nähtäväksi ja koettavaksi.

Kaupunkia rakennetaan myös tulevaisuutta varten, ei vain nykysukupolville. Hyvään kaupunkikuvaan kuuluu, että kaupungin historian eri kerrokset jäävät näkyviin myös katukuvaamme, samoin oma aikamme. Rakennuksen purkaminen on aina lopullista. Siinä purkajat vievät jälkipolvilta mahdollisuuden arvostaa ja arvottaa kotipaikkansa menneisyyttä.

Martti Halme (vihr) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Simo Vesa (sd) kaupunginvaltuutettu
Ritva Sinervo (kok) rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen
Kristiina Uotila-Mäkinen (kesk) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Leila Hernesniemi (vas) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Anneli Suominen (ps) kaupunginvaltuutettu

———————————————-–————

Salon päästöt kartoitettava ja vähennystavoitteet sovittava

Elämme historiallisia aikoja. Koko maailma katsoo Kööpenhaminaan ja odottaa tuloksia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeistä ilmastoneuvotteluista. Pystytäänkö päästövähennyksistä sopimaan ja mihin hintaan?
Suomi on lokakuun alussa julkistanut tuoreimman energia- ja ilmastostrategisen selontekonsa vuoteen 2050 saakka. Siinä hallitus on asettanut tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä päästöjen vähentäminen edellyttää pitkällä aikavälillä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä. Miten tämä näkyy Salon ensi vuoden talousarviossa ja toiminnallisissa tavoitteissa?
Ilmastonmuutoksen hillintään osallistuminen on Salolle välttämätöntä .  Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Kuhmoinen aikovat hiilineutraaleiksi kaupungeiksi vuoteen 2020 mennessä. Turku, Kuopio ja Lahti ovat sitoutuneet 40 prosentin päästövähennyksiin.
Kunta ei voi toimia vastuullisesti ja julistautua kestävän kehityksen kaupungiksi  tässä ajassa ilman, että sillä on tavoitteellinen ja vahva päämäärä vähentää omia päästöjään. Tässä asiassa Salo ei ole toiminut kuntalain vaatimusten mukaan eikä ollut oman strategiansa hengen eikä sanan mukainen; päästövähennystavoitteita ei ole voitu asettaa koska nykyistä päästötilannetta ei tunneta. Budjetissa ei ole nyt varattu erillistä rahaa päästökartoituksen tekemiseen. Vihreä valtuustoryhmä edellyttää, että päästökartoitus tehdään viipymättä ja sen jälkeen päätetään omista vähennystavoitteista. Kyse ei ole rahasta vaan halusta ja kyvystä toteuttaa strategiassa määritellyt tavoitteet kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Ei ole myöskään salolaisen yritystoiminnan etujen mukaista nukkua tässä asiassa; yritykset tietävät varsin hyvin, että sellainen yritys jonka omat päästöt eivät ole ajanmukaisessa järjestyksessä ei myöskään menesty markkinoilla. Emme tee asiasta määräraha-aloitetta vaan luotamme siihen, että fiksut virkamiehet kaupunginjohtaja Rantakokko etunenässä laittavat asian välittömästi eteenpäin. Pitkään odotettu joukkoliikenteen kehittämistyö on ensi vuonna alkamassa. Salo ei voi rakentua kaupunkina vain yksityisautoilun varaan, tarvitaan joustavia liikkumismahdollisuuksia kaikille ikäryhmille. Tässä työssä sektorikohtaiset toimialarajat pitää heittää romukoppaan ja etsiä uudenlaisia, järkeviä ja joustavia liikkumismalleja. Vihreän ryhmän mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, ettei myöskään joukkoliikenteen kehittämiselle ole esitetty budjetissa nyt lainkaan varoja.
Teollisten työpaikkojen nopea menettäminen ja rajusti kohonnut työttömyys heittivät meidät syksyllä hakeutumaan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Salo ei voi enää tuudittautua elämään Nokian loisteessa, niin tärkeä kuin yrityksen läsnäolo edelleen onkin. Valtion mahdollistamia rakennerahoja on syytä käyttää mahdollisimman monipuolisesti ja ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoaa mahdollisuuksista uusille ympäristöteknologiaan panostaville yrityksille. Myös luovat alat ja palveluyritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä.
Tässä budjettiehdotuksessa on tehty valtava arvovalinta: tietohallinto sai 0,5 miljoonaa noin vaan ylitettyään raaminsa, samoin sai sosiaali- ja terveystoimi, mutta sivistystoimi joutuu leikkaamaan rajusti menojaan ja tämä kaikki epämääräisesti valmistellun budjetin ja täysin kohtuuttomien sisäisten kustannusten vuoksi, ei suinkaan kulujen kasvamisen vuoksi.
Tuntikehykseen puuttuminen tarkoittaa väistämättä opetuksen supistamista, se suurentaa luokkakokoja, sijaisten käyttämättä jääminen samoin. Samanaikaisesti valtiovalta on antanut Salolle 150 000 euroa ryhmäkokojen pienentämiseen.
Vihreä valtuustoryhmä kysyy mistä varhaiskasvatus säästää, jos se ei riko lakia, niin kuin on sovittu?
Vaikeasta ajasta huolimatta me vihreät jaksamme olla optimisteja: Jos tämä kaupunki ei selviä lamasta, niin mikä kaupunki selviää?  Meiltä päättäjiltä ja paikkakunnan yrittäjiltä puuttuu järkeä, jos emme saa taloutta hoidettua myös vaikeimpina aikoina.
Kannatamme esitystä 0,5 prosentin leikkausten poistamisesta henkilökuluista. Emme myöskään näe järkeä henkilöstön koulutus- ja TYKY-rahojen leikkaamiselle; muutostilanteessa työntekijät tarvitsevat koulutuksen tuomaa tukea.
Tulemme tekemään budjettiin kulttuurituottajan viran palauttamisesityksen. Sen rahoitus hoituu palauttamalla  38 000 euroa avustuksiin siirretyistä varoista henkilöstömenoihin.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 7.12.2009  Eeva Koskinen

————————————————

Kuntien omistama jäteyhtiö Rouskis Oy on isojen asioiden äärellä tulevaisuudessa. Rouskis omistaa kaikki kotitalouksissa syntyvät jätteet ja on vastuussa siitä mitä niille tapahtuu, eli jätteiden esikäsittelystä ja hyötykäytöstä materiaalina ja energiana, biologisesta käsittelystä ja tarvittavasta loppusijoituksesta. Rouskis  kaavailee Korvenmäkeen jätteenpolttolaitosta , biokaasulaitosta ja kierrätyspolttoaineen valmistuslaitosta. Myös Korvenmäen kaatopaikkaa on tarkoitus laajentaa. Hanke on tällä hetkellä ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Kiristyvät säännökset jätteenkäsittelyssä velvoittavat Rouskista tehostamaan toimintaansa ja etsimään uusia toimintatapoja.

Rouskis on kuntien omistama osakeyhtiö ja sitä johtaa toimitusjohtaja yhtiön hallituksen kanssa. Hallituksen ensisijainen tehtävä on johtaa yhtiötä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti. Käytännössä hallituksen tehtäviin luetaan OYL:ssä yhtiön toiminnan asianmukainen organisointi, mahdollisen toimitusjohtajan valvonta ja yhtiölle tyypillisen voitontuottamistarkoituksen edistäminen. Osakeyhtiö ei ole demokraattisesti johdettu eikä tiedotusvelvollinen samalla tavalla kuin Salon kaupungin liikelaitokset, vesi - ja kaukolämpölaitos.

Rouskiksen nykyinen hallitus koostuu enimmäkseen nyt lakkautettujen kuntien virkamiehistä. Hallitus on tarkoitus uudistaa nyt, osana uuden Salon muutosprosessia ja valita poliittisin perustein sinne Salosta 6 edustajaa. Rouskista omistaa myös Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo joista on omat edustajansa. Rouskiksen uuden hallituksen Salon edustajat nimetään Salon kaupunginhallituksessa. Pidän erittäin tärkeänä että Rouskiksen hallitukseen valitaan jäsen myös pienten puolueiden ryhmittymästä. Laajan demokratian Salossa tulee jäteasioista päätettäessä pitää mukana myös pienet puolueet, jotka edustavat yhdessä isoa joukkoa salolaisia.

Martti Halme (vihr)
kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 19.11.2009

———————————

Aloite 5.10.2009 - Salon kaupungin jätemääräysten ja -ohjelman laatimisesta

Salossa on vuoden 2009 aikana käyty kiivas keskustelu jätteenkuljetusjärjestelmästä. Päätöksenteon rajaaminen vain kuljetusjärjestelmän valintaan on vienyt huomion tärkeimmästä. Kunnan velvollisuus on hallita jätekysymyksen kokonaisuutta EU:n jätehierarkian mukaisesti.

EU:n jätehierarkia listaa tavoitteet arvojärjestykseen.
1. Jätteen synnyn ehkäiseminen.
2. Jätteen hyödyntäminen materiaalina eli kierrätys. Syntyvästä jätteestä lajitellaan ongelma- ja erityisjätteet sekä materiaalikierrätykseen menevät hyötyjätteet.
3. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, tulisi se hyödyntää energiana.
4. Jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle.

Tavoitteet liikkuvat globaaleissa materiaalitehokkuuden kuin kulutustottumusten kysymyksissä, mutta jokaiseen kohtaan pystymme vaikuttamaan myös paikallisella tasolla. Kunnan näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin muistaa koko hierarkian olemassaolo. Kunnallinen jäteohjelma ja sitä tukevat jätemääräykset ovat työkaluja, joilla jätekierarkiaa voidaan kunnoittaa kokonaisuutena myös 55 000 asukkaan kaupungissa.

Salon Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Salon kaupunki ryhtyy pikaisesti valmistelemaan jäteohjelmaa sekä uudistaa kunnan jätemääräykset huomioimaan kunnan ensisijaisena tavoitteena jätteen määrän vähentäminen. Ohjelman tarkoituksena on myös laatukriteerien määrittäminen jätteiden keräämiselle sekä materiaalitehokkuuteen kannustavien kunnallisten jätemääräysten luominen.

Salon seudun Vihreät toivovat jätepoliittiselta ohjelmalta kannanottoa mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Kuinka kunta voi ohjata kuntalaisia jätteen määrän vähentämiseen?
- Voiko kunnan tulostatavoitteisiin lisätä jätemäärän vähentymistä mittaavia indikaattoreita?
- Kuinka jätemaksujärjestelmää ja jätteiden käsittelymaksujen järjestelmää kehitetään tukemaan jätteiden synnyn ehkäisyä?
- Miten jäteohjelma saadaan kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi, jossa jätteen kuljetustapa ja jätteiden käsittely tähtäävät yhdessä jätteiden määrän vähentämiseen ja kierrätyksen tehostamiseen? Millainen seurantajärjestelmä tukee tavoitetta?
- Millaisia palkitsemisjärjestelmiä voidaan luoda jätteiden määrän vähentämiseksi?
- Miten kaupunki lisää ympäristökasvatusta, jonka suorana tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen? Kuinka ympäristökasvatuksen tuloksellisuutta mitataan?
- Voiko kaupunki kehittää systeemin, jossa kaatopaikkasijoituksen yhteiskunnalliset kustannukset huomioidaan? Viherkaupunki Salo voisi toimia mallin kansallisena pilottikohteena.

————-

Tiedote 21.9.2009
Rakennetukea myös luoville aloille

Salon Seudun Vihreät arvostavat kaupunginjohtaja Antti Rantakokon pikaista reagointia Salon rajusti heikentyneeseen työllisyystilanteeseen. Rakennemuutostukien mahdollistamat toimenpiteet ja uudet avaukset on Vihreiden mielestä käynnistettävä heti, jotta nyt tarjoutuvat mahdollisuudet pystytään käyttämään tehokkaimmin Salon seudun hyväksi.

Päätöksen mahdollistamat yritystuet on kohdistettava laajasti, myös palvelu- ja luovien alojen yrittäjyyttä tukemaan. Salon erityisen paha nuorisotyöttömyys vaatii monipuolista panostamista nuorten työpajatoimintaan.

Nyt jos koskaan, Salossa on katsottava peiliin, ja ymmärrettävä, että pelkkään metalli- ja elektroniikkateollisuuteen nojautuminen ei ole kestävä tie globaalissa maailmassa.

—————
Tiedote 15.9.2009
Jätteiden kuljetus vain sivujuonne

Luottamushenkilöt päättävät näinä päivinä miten jätteiden kerääminen uudessa kaupungissa tulevaisuudessa hoidetaan. Keskustelu sopimusperäisestä tai kunnallisesta kuljetusjärjestelmästä käy kuumana. Hyviä perusteita on molempiin suuntiin. Salon seudun vihreät muistuttavat, että kuljetus on kuitenkin vain yksi murhe jätekysymyksen hoidossa.

- Jätepolitiikassa on kyse luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ilmastomuutoksen pysäyttämisestä. Suomalaisten hyvinvoinnin tulee tulevaisuudessa syntyä pienemmästä määrästä luonnonvaroja, jolloin tuotamme myös vähemmän jätteitä, muistuttaa Salon seudun vihreät

EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat siihen, että kaikkein tärkeintä on ehkäistä jätteiden syntymistä. Toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kaatopaikalle päätyvien jätteiden hyötykäyttö mm. liikenteen polttoaineeksi kehittyy koko ajan

Salolaisten ihmisten kannalta on sama kuka jätteet kuljettaa, kunhan kuljetusreitit on suunniteltu niin, että ne mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja turhalta ajamiselta vältytään. Myös jätteiden lajittelu on oltava asiakkaille helppoa. Tähän haasteeseen voivat vastata niin sopimusperäisen kuin kunnallisenkin järjestelmän kuljettajat.

Vihreä Salo haluaa olla kestävän kehityksen kaupunki.   Kestävän jäteratkaisun aikaansaamiseksi on tarpeellista pohtia jätekysymystä kokonaisuudessaan 20 vuoden tähtäimellä, eikä takertua vain kuljettamiskysymykseen. Minkälaiseen lajittelu-, keräys, kompostointi- ja jatkokäsittelyfilosofiaan nyt tehtävä kuljetusjärjestelmän valinta antaa mahdollisuud

Salon seudun vihreät muistuttavat, että kaupungin jätepolitiikka ei ole vain jätteiden kuljettamista

———

TIEDOTE 9.9.2009

Salon seudun vihreät on huolissaan uuden kaupungin ensimmäisen yhdessä valmistellun budjetin kestävästä pohjasta. Vastuullisen, rohkean  ja kestävän kehityksen nimeen vannovan kaupungin on tehtävä myös rohkeita tekoja. Energiatehokkuutta pitää nostaa, päästöjen vähentämistä vaatia  ja julkiselle liikenteelle on luotava mahdollisuuksia.

On tärkeää, että olemassa olevia rakennuksia korjataan korkeat energiatehokkuusvaatimukset täyttäen. Kaupungin on kestävän kehityksen imagonsa lunastaakseen tehtävä vain kestävän kehityksen mukaisia investointeja.

Esimerkiksi jäähallin kattorakenteiden korjaukseen esitetty mittava 595 000 euron korjausinvestointi herättää kysymyksiä: mikä jäähallin kunto kokonaisuudessaan nyt on ja parantavatko suunnitellut korjaukset hallin energiatehokkuutta. Suunnitellaanko jonkun pöydän ääressä koko kaupungin liikuntatilojen korjaamista ja kehittämistä, vai edetäänkö pikaisesti siellä missä eniten vuotaa tai missä on taustalla vahvimmat ja äänekkäimmät käyttäjät?

-Kaupungin tasapuolinen kehittäminen on haaste, johon Salo ei  voi olla vastaamatta. Tämä tulee esiin joka saralla, niin kulttuurin, urheilun kuin järjestöjenkin harrastajille on turvattava oikeudenmukaisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa ja toimia, vaatii Salon seudun vihreät.

 ————————

Ohitustielle aikalisä

Salossa on viime aikoina keskusteltu kiivaasti ns. Itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamisesta. Jo kohta 30 vuotta suunnitteilla olleelle tiehankkeelle on nyt jostain syystä tullut tulenpalava kiire. Sitä oltaisiin rakentamassa jopa kaupungin valtiolle lainaamin varoin tilanteessa, jossa kaupungin omat verotulot putoavat rajusti ja menot kasvavat kuntaliitoksesta huolimatta. Säästöjä on haettu jopa lasten ruokalautasilta.

Kasvava kaupunki tarvitsee ohikulkuväyliä, se on selvä asia. Läpimenoliikenne ei kuulu kaupungin keskustaan. Vuosikymmeniä vanha ohitustien linjaus vaatii kuitenkin uudelleen arvioinnin ja sen pohjaksi selvät faktat liikenteen määrän nykytilasta ja kehityksestä.

Tämän keskustelun aika on edessä nyt syksyllä, kun uuden strategisen yleiskaavan suunnittelu alkaa. Nykyisen Salon luottamushenkilöt pääsevät silloin yhdessä ensi kertaa miettimään kokonaisuutena tämän kaupungin kaavoitusta, kasvamista ja tarvittavia kulkuväyliä, mukaan lukien mahdolliset ohitustiet, kevyen liikenteen verkot ja raideliikenne. Minne tulevat uudet asuin- ja teollisuusalueet, mihin suuntaan kaupunki kasvaa ja tihentyy? Miten vanhojen kuntakeskusten kasvamiseen kaavoitetaan?

 Nämä kaikki ovat tahdon asioita ja länsimaisen demokratian mukaan niistä päättävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Ei paikallinen rakennusfirma, valtakunnan mööpelikauppias tai saksalainen pankki.

Tien rakentamisen aloittaminen nyt laman ja työttömyyden aikana tuntuu hyvältä elvytystoiminnalta. Valitettavasti missään ei kuitenkaan ole luvattu tien urakoita salolaisille yrityksille tai työttömille. Ihan mahdollista on, että työmaalla häärivätkin ulkomaalaiset, niin kuin on tapahtunut esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Tämän lehden päätoimittaja kutsui kolumnissaan esitystäni ohitustien linjaamisen uudistamistarpeesta” haikailuksi.” Salo on uudessa strategiassaan julistautumassa vastuulliseksi viherkaupungiksi, jonka kantavina periaatteina ovat yhteisöllisyys ja demokratia. Kaupungin tulot kattavat menot ja suunnittelun pohjana on kestävän kehityksen mukainen maankäyttö. Minun on kovin vaikea nähdä tätä ikivanhalla linjauksella, epävarmalla rahoituksella ja kummallisella kiireellä ajettua ohitustien rakentamisintoa nykyaikaisena ja vastuullisena tapana kehittää uutta Saloa.

Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Julkaistu SSS 22.8.-2009

————————————————————————————————————————————–

 Vaalirahoitus auki Salossa

Kesän kuuma keskustelunaihe on ollut yhä sotkuisemmaksi menevä puolueiden vaalirahoitus. Tukea on annettu ja sitä on vastaanotettu melkoisia summia, mutta sen julkistaminen tuntuu olevan varsinkin isoille puolueille kovin vaikeaa. Vihreät ovat vaatineet vaalirahoituksen avaamista myös kunnallistasolla jo pitkään ja julkistaneet oman vaalirahoituksensa verkkosivuillaan. Myös yksittäiset ehdokkaat ovat näin tehneet heti vaalien jälkeen.
Vihreät ovat suomalaisista puolueista siinä harvinaisessa asemassa, että meillä ei ole taloudellisia taustakytköksiä emmekä ole myöskään minkään etujärjestön etäispääte politiikassa. Vahvan kuiskaajan puuttuminen tekee parhaan argumentin etsimisen mahdolliseksi.
Salon valtuuston puheenjohtaja Jukka Roos kirjoitti kolumnissaan “Onko meillä rahan vai kansan valta?” Salon seudun sanomissa 2.8.2009 , että hän kannattaa kaikkia pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on tehdä vaalirahoituksesta julkista.
Tämä on vihreiden mielestä vallan hienoa. Me toivomme, että tämä avoimuuden kannatus näkyisi myös muidenkin puolueiden käytännössä, eikä pelkissä juhlapuheissa. Kaupunkilaisten pitäisi voida halutessaan katsoa puolueiden verkkosivuilta miten vaalien rahoitus on järjestetty.
Kaikki osapuolet vakuuttavat, ettei tukeen liity mitään epäselvyyksiä. Se on täysin laillista toimintaa suomalaisessa demokratiassa. Rahoituksen julkistamisesta kieltäytyminen herättää kuitenkin kysymyksiä. Onko tuen antaminen julkisesti jotenkin kiusallista? Mitä salattavaa tuen vastaanottajalla voi olla? Pitääkö vanha sanonta “Sen lauluja laulat kenen leipää syöt” sittenkin paikkansa myös politiikassa?
Mittavien ja salassa pidettyjen tukien paljastuminen on nyt ainakin heittänyt synkän varjon ennen niin kaikenlaisesta korruptiosta vapaan Suomen kuvalle. Nähtäväksi jää miten se vaikuttaa jo ennestään hiipuvaan äänestysaktiivisuuteen Suomessa.
Vaaleissa olisi tärkeää saada esille puolueiden erot siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa jatkossa rakennetaan. Mainostoimistojen rakentamat hulppeanhintaiset imagomainoskampanjat eivät tätä peruskysymystä nyt avaa.
Salon seudun vihreät vetoaakin vielä kaikkiin valtuustopuolueisiin ja ehdokkaisiin, että ne julkistaisivat jo ennen lakimuutosta viime syksyn vaaleissa saamansa tuen.
Tämä antaisi kaupunkilaisille selvän viestin siitä, että me myös tarkoitamme käytännössä olla avoimia. Kaupunkilaiset voivat vaalikauden kuluessa arvioida onko tuella mahdollisesti ollut vaikutusta luottamushenkilöiden päätöksentekoon.

Salon seudun vihreiden puheenjohtaja Wilhelmiina Kallio

Julkaistu SSS  5.8.2009

 ————————————————————————————————-

“Vihreä vaalivoitto - suurkiitos kaikille!”

Vihreät saivat eurovaaleissa upean vaalivoiton! Suomesta europarlamenttiin lähtee kaksi erinomaista vihreää meppiä - Heidi Hautala ja Satu Hassi. Vihreät etenivät myös koko Euroopan laajuisesti: Vihreiden parlamenttiryhmä kasvaa 43:stä 52:een.

Valtavat kiitokset ja lämmin halaus kaikille Vihreiden äänestäjille, tukijoille, symppareille, tsemppareille sekä väsymättömille vaalityötä tehneille aktiiveille! Ilman teitä ei vaalivoitto olisi toteutunut.

Vihreiden ehdokkaat äänimäärän mukaisessa järjestyksessä

Vaalien tulokset (Suomi)

Vaalien tulokset (koko Eurooppa)

 ———————————————————————

Eurovaalit 2009

Ilmasto- ja energiakriisi on ratkaistava. Euroopan on edistettävä demokratiaa, hyvinvointia ja ihmisoikeuksia.

Vihreät ajavat ilmaston, ympäristön, ihmisoikeuksien ja avoimuuden asiaa. Lujalla tahdolla, laajalla asiantuntemuksella, hyvällä sydämellä. Haluamme lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, tasa-arvoa sekä politiikan läpinäkyvyyttä. Haluamme kuulla äänesi. Jos olet samaa mieltä, äänestä vihreitä.

Eurovaaliehdokkaamme »

Katso kampanjajulisteemme »

Tule mukaan kampanjaan »

Lahjoita lantti Vihreiden tai suosikkiehdokkaasi vaalityöhön »

Lue Euroopan Vihreiden yhteinen vaaliohjelma   _{(eng ») (sv »)}

Eurovaaliehdokkaat   Salossa  »

Satu Hassi                     Heidi Hautala                  Elina Rantanen                  Jyrki Kasvi

19.5 Klo 12.00-14.00        22.5 klo 14,45-16.OO        25.5 klo 17.00                  29.5. klo 15

Salon  Plaza                         Salon Tori                     Salon tori                     Salon  Plaza

———————-                    klo 17- 18                       29.5.  klo 15

————————              Teijon Luontotalo   —            Salon  Plaza

—————————————————————————————————

Halme Vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi

SSS- Asko Seppänen   2o.5. 2009

Salon seudun vihreiden varapuheenjohtaja Martti Halme  on valittu vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Vihreä valtuuskunta on vihreän liiton ylin päätävä elin. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana Halme kuuluu myös puolueen hallituksen pöytäkuntaan.

Rakennusyrittäjä Martti Halme on Salon seudun vihreiden perustajajäseniä ja hän on Salon kultuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen.

Vihreiden puoluekokous valitsi viikonloppuna Jyväskylässä valtuuskunnan puheenjohtajaksi Kristian von Essenin.

Halmeen lisäksi varapuheenjohtajaksi valittiin Amu Urhonen

——————————————————————–

    Salon Seudun Vihreiden seurakuntavaaliehdokkaat

                          kiittävät luottamuksesta

228 Pulkkinen Jukka-Pekka erityisluokanopettaja”Suothan, Isä taivaan, meillekin ilon sekä toivon koteihin.”

Ylimääräiset seurakuntavaalit Salon seurakunnalle valitaan 33-jäseninen kirkkovaltuusto ylimääräisissä seurakuntavaaleissa 5. - 6. huhtikuuta 2009. Ennakkoäänestys ma - pe 23. - 27.3.2009 Varsinaiset vaalipäivät su 5.4. ja ma 6.4.2009

234 Saarinen Kaisa VTM, erikoissuunnittelija Perheille lisää toimintaa ja apua vaikeina hetkinä

—————————————————————-

Vihreä Salo sammuttaa turhat valot 28.3.

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa, että Salo liittyisi mukaan maailmanlaajuiseen Tunti maailmalle -kampanjaan, jossa 28. maaliskuuta sammutetaan turhat valot tunniksi. Naapurikunnista Somero ja Koski Tl ovat jo mukana.
Kaupunki valita sopivan kohteen, josta sammutetaan turhat valot ko. tunnun ajaksi.Lisäksi kehotetaan kaupunkilaisia, kauppakeskuksia ja esimerkiksi seurakuntia mukaan kampanjaan..
Tapahtuma ei maksa mitään mutta vahvistaa kuvaa vihreästä Salosta.
Maailmanlaajuinen Tunti maailmalle -(Earth Hour) tapahtuma viestii ihmisten huolen ilmastonmuutoksesta ympäri maailmaa.
Kymmenet kaupungit 62 maassa ympäri maailman ovat jo ilmoittautuneet WWF:n järjestämään maailman suurimpaan ilmastotapahtumaan, jonka tavoitteena on saada yli miljardi ihmistä sammuttamaan valot tunnin ajaksi. Earth Hour (Tunti maailmalle) järjestetään maaliskuun viimeisenä lauantaina 28.3.2009 klo 20.30–21.30.

Suomessa kansainvälinen valojensammutustapahtuma järjestetään WWF Suomen organisoimana ensimmäistä kertaa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen toimii Suomen tapahtuman suojelijana. Kaupungeista Espoo, Helsinki, Imatra, Lappeenranta, Lieksa, Oulu, Riihimäki, Seinäjoki, Somero, Tampere, Vantaa ja Äänekoski ovat jo lupautuneet mukaan. Pienemmistä paikkakunnista Koski tl, Rautjärvi, Ruovesi ja Suomussalmi ovat myös ehtineet ilmoittautua tapahtumaan.

Lisätietoja tapahtumasta WWF:n verkkosivuilla
————————————————————————

Tervetuloa kokouksiin!   Salon Seudun Vihreät  kokoontuvat joka sunnuntai klo 18.00 ryhmähuoneella, Tehdaskatu 1. Tervetuloa rakentamaan oikeasti vihreää Saloa!

———————————————————————–

Wilhelmiina Kallio  SSV:N puheenjohtajaksi

Salon Seudun Vihreät  pitivät syyskokouksensa  11.12. 2008 ja yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin , väistyvän puheenjohtajan Martti Halmeen tilalle,  yksimielisesti Wilhelmiina Kallio  Kiskosta

 www.vihreatehdokkaat.fi/wilhelmiina.kallio

 Hallitukseen valittiin lisäksi Jarkko Anttila, Pasi Lehti, Martti Halme, Silja Pohjolainen, Kaisa Saarinen, Mikko Turklin ja Osman Yacici

———————————————————————-

Salon seudun vihreiden syyskokous toivoo kannanotossaan, että kansanedustaja, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen lähtisi ehdolle Vihreiden puheenjohtajaksi.

-Tynkkysen ylivertainen asiantuntemus ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja hänen monipuolinen poliittinen toimintansa sekä paikallistasolla Tampereella että eduskunnassa antavat hänelle erinomaiset eväät lähteä johtamaan vahvasti kasvavaa Vihreää puoluetta, Salon seudun vihreät esittävät.

Vihreät järjestävät ensimmäisenä puolueena Suomessa jäsenäänestyksen puheenjohtajavalinnasta. Jäsenäänestys järjestetään keväällä 2009, jos määräaikaan mennessä asetettuja puheenjohtajaehdokkaita on useampi kuin yksi.

Jäsenäänestyksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että meillä on ehdolla useita hyviä nimiä, Salon seudun vihreät perustelevat. Tähän mennessä ehdolle on vahvimmin lupautunut vain kansanedustaja Anni Sinnemäki. Jäsenäänestys on juridisesti neuvoa-antava. Varsinaisen valinnan tekee puoluekokous jäsenäänestyksen pohjalta.

 Lisätietoja Martti Halme 0400-323369

————————————————————————–

Rahoitusta GreenSalon –hankkeeseen

Salon Seudun Kehittämiskeskus ky:lle annettiin lupa hakea 21.11.2008 mennessä EU:n komission LIFE+ ohjelmasta rahoitusta GreenSalon –hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää uuden Salon kaupungin ympäristöasioiden organisointia ja tukea uutta suurkuntaa profiloitumaan ympäristöystävällisenä uutena kaupunkina. Uusi Salon kaupunki pyrkii olemaan ”Suomen vihrein kaupunki”. GreenSalon -hankkeella Salon kaupunki kehittää kunnille työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään ja vahvistaa näin omalta osaltaan niitä valmiuksia, joilla Suomi pystyy vastaamaan tiukentuviin päästörajoitusvaatimuksiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää kaupungin erilaisia prosesseja siten, että niiden ansiosta voidaan tuottaa vähemmästä enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita, energiaa ja vähentää ympäristökuormitusta ja tätä kautta hidastaa ilmastonmuutosta ja saada aikaan myös taloudellisia säästöjä. Ympäristökasvatuksen ja –viestinnän osa-alueen tavoitteena on keskitetyn ympäristökasvatusjärjestelmän vakiinnuttaminen Salon kaupunkiin. Päämääränä on rakentaa Saloon järjestelmällinen ympäristökoulutoiminta, joka tähtää kulutuksen vähentämiseen, ekologisten kokonaisuuksien hahmottamiseen ja luontosuhteen lujittamiseen. Suunnitelmallinen ja keskitetty ympäristökasvatuksen malli juurrutetaan varhaiskasvatukseen ja koulujen toimintaan. Hankkeelle haetaan rahoitusta aikavälille 1.1.2010 - 31.12.2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1 M €. Omarahoitusta komissio edellyttää tukikelpoisesta kokonaisbudjetista 50 % eli noin 500 000 €. Salon osuus olisi n 90 000€

Pj. Martti Halme
p. 0400 323 369
mara[at]marttihalme.fi

————————————————————————

TIEDOTE 3.11.2008

Salon kaupungin luottamuspaikkajako

Neljän puolueen muodostama neuvotteluryhmä (Vihreät, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit) pitää tärkeänä, että uutta Salon kaupunkia rakennetaan yhteistyötä tehden ja avoimesti. Kuntaliiton kirjeen 15.10.2008 mukaan eri ryhmät voivat olla keskenään yhteistyössä ja yhdistää voimansa, jolloin pienetkin ryhmät saavat heille kuuluvan osuuden. Näin äänestäjien tahto toteutuu mahdollisimman tarkoin.

Salon Seudun Vihreät

Vasemmistoliitto

Salon Seudun Kristillisdemokraatit

Salon Seudun Perussuomalaiset

Linkki: Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat
Yleiskirje 34/80/2008, Heikki Harjula/eg, 15.10.2008

————————————————————————-

rakentaa yhdessä aidosti vihreä Salo.

Sitä lähdemme rakentamaan neljän valtuutetun voimin. Pia, Laura, Jarkko ja Eeva jatkavat työtä aidosti vihreän Salon puolesta seuraavat neljä vuotta. Kiitos äänestäjät, 1565 ääntä, 5,7% kannatus ja 1,7 % nousu viime kunnallisvaaleihin.

——————————————-

Vihreät valtuustoryhmä

Pia Nykänen YTM, erityisopettaja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja	Laura Tamminen lastentarhanopettaja	Jarkko Anttila tuottaja	Eeva Koskinen toimittaja valtuustoryhmän puheenjohtaja
Pasi Lehti 1.varavaltuutettu	Anu Suosalo 2. varavaltuutettu valtustoryhmän sihteeri	Kaisa Saarinen 3. varavaltuutettu	Pauliina Savola 4. varavaltuutettu